Kävijälaskuri

hieroja Orivesi

Olet oikealla sivulla! Tervetuloa!

Voit kommentoida tekstejä - en pahastu vaikka olisitkin eri mieltä!

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Onko keisarilla vaatteita?

Elämme projektien, hankkeiden ja vastaavien kulta-aikaa. Paljon niitä on syntynyt – melkein yhtä paljon kuollut. Paljon on palanut rahaakin. Useimpia ei muista kukaan, tai ei sitten ainakaan halua muistaa. Yksi uusi on jälleen uunista tulollaan, eikä vähäinen ollenkaan. Rahaakin saattaa palaa 7- 8 miljoonaa euroa. Kulunutta hokemaa lainaten voisi todeta, että ”keula on kun kaupunki”. Hankkeen nimi nimittäin on haastavan ylväästi: ”Etelä-Savo – Saimaan, sivistyksen, luovuuden ja uuden osaamisen maakunta”. Otsikko itsessään on jo niin laaja ja ulottuvuuksiltaan monitahoinen, ettei pintapuolinen vilkaisu avaa asiaa kovinkaan paljoa.

Tämänkertaisen hankeen takana ovat kolmen kaupunkimme sivistystoimenjohtajat Heikki Hirvonen, Markku Kankkunen ja Kari Koistinen, joita ei ainakaan ennakkoluulottomuudesta voi moittia. He esittelivät visioitaan kuluneella viikolla Mikkelissä. Sain olla itsekin paikalla ja koska kaiken kyseenalaistavaan mieleeni nousi monia ajatuksia niin kaivoin esiin seuraavan päivän lehdet. Asiaa oli uutisoitu kolmessa lehdessä. Hätkähdyttävää oli havaita, että uutisoinnista olisi voinut luulla, että jokainen toimittaja olisi ollut eri tilaisuudessa. Savon Sanomat: ”OAJ: Näpit irti kesälomista”. Pieksämäen Lehti: ”Parhaat eväät oppimiselle – Etelä-Savosta tehdään innovatiivisen toiminnan mallimaakuntaa”. Länsi-Savo: ”Maakunnan kouluille halutaan yhteinen opetussuunnitelma. Taito- ja taideaineita halutaan lisää”. Ehkä he kaikki olivat oikeassa tai kaikki vähän hukassa.

Hankkeen konkretiaan pääseminen tuottikin ongelmatiikkaa, kun Markku Kankkunen selitti hankkeen voitavan kiteyttää viiteen t- kirjaimeen: tahtotila, tiimityö, tuloksellisuus, tulevaisuus ja tieteellinen tutkimus. Ei auennut ainakaan näillä kliseillä, jotka löytää suunnilleen kaikista tukirahaa kaipaavista tukihankkeista. Myös käsite eheyttävä, ilmiöpohjainen lähestyminen oppimiseen avautuu enimmin vain Ning-alustalla ja linkittyy Otavan opistoon. En ainakaan henkilökohtaisesti löytänyt ko ”filosofiasta” johtavien pedagogien analyysejä.
Yksittäisten palojen keräily viitekehykseen jo aiemmin toteutetuista hankkeista hämmensi lisää. Tällaisiahan ovat venäjän kielen tehostettu markkinointi, urheiluakatemia, Etelä-Savon koulutusyhtymän luominen, Live/Love- projekti jne.

Yllättäen tilaisuudessa edelleen markkinoitiin koululaisten lomien siirtoa syksymmälle koulun jatkuessa kesäkuussa. ”Syvät kurkut” niin Opetushallituksesta kuin Opetusministeriöstäkin viestivät ihan muuta: ”Opetushallituksella ei ole valtuuksia myöntää opetuksen järjestäjälle lupaa poiketa asetuksesta. Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin opetustoimen edustajat ovat olleet yhteydessä Opetushallitukseen. Heille on selkeästi todettu asian tila.” Opetusministeriön teksti on vielä koruttomampaa: ”Opetusministeriössä ei ole mitään suunnitelmia muuttaa koulun alkamiseen ja loma-aikoihin liittyviä säädöksiä”. Opettajien ammattijärjestö on yhtä koruton: ”OAJ pitää myös mahdottomana, että jokin yksittäinen kunta tai alue voisi poiketa nykyisestä järjestelmästä”. Mahtaisivatko edellä olevat selittää sitä tosiasiaa, että niin valtakunnantason kuin entisen läänitason kouluasiantuntijat loistivat tiedotustilaisuudessa poissaolollaan. Sitralla ja Tekesillä ei voine korvata Opetushallitusta ja Opetusministeriötä. Kyllä ne pitää saada hankkeen taakse jo sen uskottavuuden takia. Valtiovallalla on kuitenkin koko valtakuntaa varten suuria muutossuunnitelmia, joissa nimenomaan taito- ja taideaineiden osuutta lisätään ja valinnaisuutta mahdollisesti laajennetaan.

Palataanpa hankkeeseen. Itse odotin siltä jonkinlaisia avaussuunnitelmia koulu- ja sivistystoimen johtamisjärjestelmien osalta. Ne eivät nyt ainakaan kovin voimallisesti tulleet esille. Jatkossa kannattaisi ehkä kuvailussa pitäytyä konkreettisempaan tekstiin ja kutsua myös edellä mainitut opetusalan valtakunnalliset tahot yhteisen pöydän ääreen. Saattaisi siitä vaikka jotain syntyäkin