Mutta kappas kummaa. Perjantain lehdessä kiinteistöpäällikkö Raitio ampui lonkalta täyslaidallisen. Hänen mukaansa rakennus ei täytä missään suhteessa vaatimuksia. Joko selvitys valmistui yhdessä yössä tai sitten Raitio on ymmärtänyt asian aivan väärin. Ei kai ole kovin järkevää, että kiinteistöpäällikkö teilaa rakennuksen juuri ennen kartoituksen tilausta. Kaiken lisäksi heitot ovat jälleen yliolkaisen lyttääviä. Puheet siitä, että rakennus olisi alle 40 vuoden iässä tiensä päässä tuntuvat käsittämättömiltä. Esimerkkinä mainittakoon, että Jyväskylän Lyseon lukio on rakennettu 1858 ja valtion omistama Jyväskylän Normaalikoulu viime vuosisadan alussa. Niissä kuitenkin annetaan tämän tasavallan arvostetuinta opetusta. Kummankaan purkamista ei suunnitella ja oppilaita on tarjolla enemmän kuin voidaan ottaa. Ne ovat molemmat ns. runkorakennetaloja kuten Meriluotokin. Saadun tiedon mukaan Meriluodon runkorakenteet ovat terveet. Huvittavaa on, että kiinteistöpäällikkö leimaa Meriluodon C-osan (tekninen työ/tekstiilityö) torsoksi jo syntyessään. Ne on tehty täsmälleen Kouluhallituksen ja Opetusministeriön mitoituksen ja määräysten mukaisesti, joten terveisiä osaamattomuudesta sinne. Kieltämättä lisätila ei varmaan olisi pahitteeksi mutta sitähän on tarjolla, kun Seutuopisto lähti rakennuksesta. On myös tiedostettava, että Meriluoto ei ole alkuperäisessä kuosissa vaan kiinteistöpäällikön vähättelystä huolimatta vuosien saatossa on saneerattu ATK-tilat, molemmat kotitalousluokat sekä uuden ilmeen saanut hallintokerros uusittuine opettajatiloineen. Oma lukunsa on pari vuotta sitten toteutettu oppilaiden WC-tilojen kiitosta saanut saneeraus.
Lisäksi luulisi kiinteistöpäällikönkin kuulleen kunnallishallintoa rasittavan perisynnin: ”Sitä saa, mitä tilaa!”. Olisiko ehkä perusteltua, että kuntoarvion tekijätahon kilpailuttaisi vaikkapa Savon Hankinta.
Sivistysjohtaja Kari Koistisen mielilause yleisötilaisuuksissa on ollut se, ettei ole järkevää satsata seiniin vaan opetukseen. Nyt kuitenkin kovasti tuodaan esille vaihtoehtoa, jossa Maaselän yhteyteen rakennettaisiin uusia seiniä vähintään 3,6 miljoonalla ja Kirkkopalvelujen tilojen yhteyteen tulevaan uuteen koulurakennukseen vähintään 2,5 miljoonalla €. Lisäksi tulisivat Kirkkopalveluille maksettavat vuokrat, jotka käsitykseni mukaan eivät ole aivan edullisimmasta päästä. Ne pitäisi näkyä seuraavalle 20 vuodelle, kun ratkaisua ainakin sille ajalle tehdään.
Meriluodon peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä 9,3 miljoonaa euroa, johon ollaan saamassa puolet valtion rahaa eli kaupungin osuus olisi vajaat 4,7 miljoonaa. Taloudellisesti ratkaisu on selvästi edullisin. Siinä pantaisiin vähiten rahaa seiniin, jäisi euroja peräänkuulutettuun opetuksen laatuun.
Opetuksellisesti kannatan aivan avoimesti yhtä yläkoulua. Meriluodon huonetiloilla on parhaimmillaan viety yli 1000 oppilasta, joten 520 ei vaatisi kovinkaan suuria järjestelyjä. Eikä tuosta ole niin järisyttävän pitkä aika, kun Meriluodossa 500:n raja vasta alitettiin. Pienellä yksiköllä on monia heikkouksia. Pienen yläkouluyksikön perustamista vertaisin uuden kyläkoulun rakentamiseen. Jos yläkoululaisia on noin 120, niin silloin niitä on 35- 40 ikäluokassaan. Kun tämä vielä puolitetaan sukupuolen mukaan kahdella, niin voin sieluni silmillä nähdä, että valinnaisryhmiä muodostuu tekniseen työhön, tekstiilityöhön, kotitalouteen, valinnaiseen liikuntaan ja mahdollisesti ATK:yyn. Kaikki vähänkin erityisempi mm vieraat kielet jäävät sivuun, koska toteutuminen edellyttäisi lähes kolmasosan valintaa nykyisillä tuntikehyssäännöillä. Erittäin suuri vaara on myös sille, että monissa aineissa oppilaat jäävät vaille pätevän aineenopetuksen lehtorin opetusta, koska kyseisiä tunteja on niin vähän, ettei virkoja ole. Yhden yläkoulun malli ei millään tavalla estä Maaselän koulun jatkuvaa kehittämistä. Jäisihän sinne 0-6 eli 7. ikäsarjan oppilaat ja päivähoidon palvelut.
