Kapitaatiomalli - ja mitä se on?

Sote on kuuma peruna, ei vain Pieksämäellä, vaan myös valtakunnallisesti. Viime viikon lopulla laajaa konsultointitoimintaa harjoittavat Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela kiirehtivät julkistamaan Kuntalehdessä laskelmansa, jossa he luokittelivat kuntia voittajiin ja häviäjiin. Omalle Pieksämäellemme he lupailivat 2 miljoonan lisälaskua. Oman toimintamme ulkoistajat kerkesivät jo tuulettaa, kunnes STM (sosiaali- ja terveysministeriö) antoi saman päivän illansuussa tiedotteen, jossa se ilmoittaa, että laskentatyö ja perusteiden täsmentäminen on vasta alkanut yhteistyössä STM:n, Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Kuntien maksuosuuksien perusteeksi näyttää joka tapauksessa muotoutuvan ns kapitaatiomalli. Mistä sitten on kysymys? Se tarkoittaa sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukaslukuun (per capita) perustuvalla maksulla, jota jossain muodossa painotetaan tarvetekijöillä, jotka muodostuvat esimerkiksi ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Pelkistäen voitaisiin puhua maksusta nuppiluvun mukaan. Laesterä ja Hanhela ovat kiireessä käyttäneet laskelmissaan vuoden 2012 lukuja. Pieksämäellä oli tammikuussa 2012 asukkaita 19715. Nyt asukkaita on noin 19100. Alenema on hämmentävän iso, noin 600 henkeä. Viedään laskelmaa eteenpäin. Sotekustannus on vuodessa n.4000€ hengeltä. Kerrotaan tuolla 600:lla asukaskohtainen sotekulu 4000€ niin saadaan summaksi 2,4milj € . Se olisi siis alenema, jonka päälukuun perustuva kustannuslaskenta toisi Pieksämäelle parissa vuodessa. Näin hätäisesti julkistettu parin miljoonan lisälasku näyttää vaihtuvan 0,4 milj€ säästöksi väen vähenemisen seurauksena. Jatketaan tarkastelua ja otetaan pidempi, 10 vuoden tarkastelujakso. Vuonna 2004 pieksämäkeläisiä oli 21124, nyt edellämainittu 19100. Alenema on ollut 10 vuodessa 2000 henkeä. Kapitaatiomallin mukainen kustannusalenema olisi siten 2000x4000€ eli ruhtinaalliset 8 milj€/vuosi. Koska kaikista virityksistä huolimatta kaupunkimme väkiluku tulevaisuudessa laskee niin näyttäisi olevan sulaa hulluutta tehdä perusturvan ulkoistuksesta pitkä sopimus kiinteällä hinnalla ja vielä nousuvarauksin, kun väkiluvun laskun myötä masksuosuutemme järjestävälle sote-aluelle alenee edellä esitetyn karkean laskelman mukaisesti. Kuntien rahoituksesta suuri osa tulee valtiolta ns valtionosuuksina. Myös tämä valtionosuusjärjestelmä on muuttumassa. Kuntien saaman osuuden suuruuteen vaikuttaa tulevaisuudessa ns sairastavuuskerroin. Meillä väki on keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa. Alustavien laskelmien mukaan Pieksämäki saisi tulevina vuosina noin 2 milj € enemmän valtionosuutta tällä perusteella.