Voi tuota Nepposta!!

Jokunen aika sitten kansanedustaja Nepponen uhosi monella sivulla, miten hän varmasti äänestää vastustavasti, kun maankäyttö- ja rakennuslakiuudistus tulee eduskunnassa päätettäväksi. Monet epäilivät silloinkin uhoa vaalitempuksi. Äänestys oli eilen. Nepposta ei salissa näkynyt. Paikka odotti istujaa mutta turhaan. Kansanedustaja Nepponen oli ilmoituksensa mukaan eduskunnassa mutta juuttui kahden muun edustajan kanssa hissijonoon. Tätä selitystähän on vuosien saatossa eduskunnassa käytetty erinäisiä kertoja, kun on haluttu olla äänestyksestä poissa.

Aika linjattomalta näyttää myös Kokoomuksen toisen edustajan, Lenita Toivakan äänestyskäyttäytyminen. Vaikka hän maakuntavaltuuston puhejohtajana täällä on ollut hyväksymässä maakuntakaavaa, niin eduskunnassa ei löytynyt ryhtiä seisoa oman maakunnan asian takana vaan jättäytyi pois äänestyksestä.

Ruusuja ei tarvinne ojentaa vihreiden Heli Järvisellekään, joka myös oli poissa muun tapaamisen takia. Mikä tapaaminen voi olla niin tärkeä, että se ohitti eduskunnan täysistuntoäänestyksen, jossa päätettiin yhdestä maakuntamme tämän hetken puhutuimmasta asiasta.

Kyläkoulujen asemasta ja vähän muustakin

Pitäisikö kyläkoulujen säilyttämisestä päätettäessä kuulla kaikkien oppilaiden vanhempien mielipidettä?


Yksiselitteinen vastaus –ehdottomasti kyllä. Keskustan heittämä pallo ei ehkä olekaan varsinainen kysymys vaan keskustelun herättely jo pidempään velloneeseen keskusteluun kyläkoulujen asemasta. Mielipiteissä tunne ja järki vellovat samassa sopassa. Aihe on herkkä, jossa on varottava pahasti tallomasta kenenkään varpaille. Siksi yritänkin seuraavassa kartoittaa erilaisia – uusiakin – lähestymistapoja asiaan.

Kuntaliitosten jälkeen Pieksämäki on alueellisesti laaja kunta. Asukkaita ja näin ollen tietenkin veronmaksajiakin on paljon myös haja-asutusalueilla. Jos he haluavat vero-osuudellaan ylläpitää kyläkouluja, niin kyllä siihen pitäisi ymmärrystä löytyä. Kyllä satsaukset kylille yhteisestä veropotista ovat prosentuaalisesti niin vaatimattomia, että … .

Tahto ja järki toisen taskussa                       

Usein kuulee esitettävän, että kyläkouluissa oppilas saa laadultaan heikompaa opetusta kuin keskustaajaman isossa yksikössä. Totta toinen puoli. Älytaulut ja dokumenttikamerat saattavat saapua kylille pienellä viiveellä mutta saavutetaanko niillä kuitenkaan niin suurta hyötyä, joka korvaisi esimerkiksi oppilaiden kuljetusaikojen venähtämisen jopa 2,5 tuntiin joka päivä, yhdeksän vuotta. Ajallisesti voisi puhua miltei lapsuuden ryöstöstä.

Taloudellinen tarkastelukulma

On kiistatta totta, että kustannukset yhtä oppilasta kohden ovat kyläkoulussa korkeammat kuin keskustan yksiköissä mutta keskittämiselläkin on hintansa. Kuljetuskustannukset haukkaavat melko siivun laskennallisesta säästöstä. Lisäksi uusien oppilaiden ilmaantuminen saattaa aiheuttaa uusien ryhmien muodostamistarpeen, joka syö ”säästöstä” lisää.

Verotuksellinen lähestyminen

Koulutoimen kulurakenteesta aivan valtaosa on palkkoja, joista suuri osa palautuu verotuottoina yhteiskunnan haaviin. Tarkoitan tällä sitä, että usein lakkautuslaskelmat ovat liian pintapuolisia ja pelkistettyjä. Kaikkia vaikutuksen tasoja ja laajuuksia ei ole joko huomattu tai haluttukaan huomioida. Kärjistyksenä voi kysyä, miksi me pienen säästön toivossa lakkauttaisimme näitä varman verotuoton työpaikkoja ja samaan aikaan kalliilla investointiohjelmilla pyrkisimme luomaan uusia?

Hankkeet/projektit vastaan kyläkoulut

Elämme hankkeiden ja projektien kulta-aikaa. Rahastavat konsultit pyörivät sutena kuntienkin nurkissa. Mitäpä jos ennakkoluulottomasti luopuisimme jostain hankkeesta ja satsaisimme säästyvät varat kyläkoulutoiminnan kehittämiseen. Jos joku epäilee, niin hän katsokoon hankkeita vaikkapa viimeiseltä 20 vuodelta. Paljon on hankkeita, joista ei ole jäänyt muuta kuin loppuraportti pölyttymään arkiston hyllylle.

Keskushallintokin heräämässä

Aluehallintoviraston sivistystoimentarkastaja Kari Lehtolakin on hieman moitiskellen patistellut kuntia. Hänen mielestään nämä liian innokkaasti lakkauttavat kyläkouluja. Kaikkia vaikutuksia ei aina ole pohdittu tarpeeksi.