Yksiselitteinen vastaus –ehdottomasti kyllä. Keskustan heittämä pallo ei ehkä olekaan varsinainen kysymys vaan keskustelun herättely jo pidempään velloneeseen keskusteluun kyläkoulujen asemasta. Mielipiteissä tunne ja järki vellovat samassa sopassa. Aihe on herkkä, jossa on varottava pahasti tallomasta kenenkään varpaille. Siksi yritänkin seuraavassa kartoittaa erilaisia – uusiakin – lähestymistapoja asiaan.
Kuntaliitosten jälkeen Pieksämäki on alueellisesti laaja kunta. Asukkaita ja näin ollen tietenkin veronmaksajiakin on paljon myös haja-asutusalueilla. Jos he haluavat vero-osuudellaan ylläpitää kyläkouluja, niin kyllä siihen pitäisi ymmärrystä löytyä. Kyllä satsaukset kylille yhteisestä veropotista ovat prosentuaalisesti niin vaatimattomia, että … .
Usein kuulee esitettävän, että kyläkouluissa oppilas saa laadultaan heikompaa opetusta kuin keskustaajaman isossa yksikössä. Totta toinen puoli. Älytaulut ja dokumenttikamerat saattavat saapua kylille pienellä viiveellä mutta saavutetaanko niillä kuitenkaan niin suurta hyötyä, joka korvaisi esimerkiksi oppilaiden kuljetusaikojen venähtämisen jopa 2,5 tuntiin joka päivä, yhdeksän vuotta. Ajallisesti voisi puhua miltei lapsuuden ryöstöstä.
Taloudellinen tarkastelukulma
On kiistatta totta, että kustannukset yhtä oppilasta kohden ovat kyläkoulussa korkeammat kuin keskustan yksiköissä mutta keskittämiselläkin on hintansa. Kuljetuskustannukset haukkaavat melko siivun laskennallisesta säästöstä. Lisäksi uusien oppilaiden ilmaantuminen saattaa aiheuttaa uusien ryhmien muodostamistarpeen, joka syö ”säästöstä” lisää.
Verotuksellinen lähestyminen
Koulutoimen kulurakenteesta aivan valtaosa on palkkoja, joista suuri osa palautuu verotuottoina yhteiskunnan haaviin. Tarkoitan tällä sitä, että usein lakkautuslaskelmat ovat liian pintapuolisia ja pelkistettyjä. Kaikkia vaikutuksen tasoja ja laajuuksia ei ole joko huomattu tai haluttukaan huomioida. Kärjistyksenä voi kysyä, miksi me pienen säästön toivossa lakkauttaisimme näitä varman verotuoton työpaikkoja ja samaan aikaan kalliilla investointiohjelmilla pyrkisimme luomaan uusia?
Hankkeet/projektit vastaan kyläkoulut
Elämme hankkeiden ja projektien kulta-aikaa. Rahastavat konsultit pyörivät sutena kuntienkin nurkissa. Mitäpä jos ennakkoluulottomasti luopuisimme jostain hankkeesta ja satsaisimme säästyvät varat kyläkoulutoiminnan kehittämiseen. Jos joku epäilee, niin hän katsokoon hankkeita vaikkapa viimeiseltä 20 vuodelta. Paljon on hankkeita, joista ei ole jäänyt muuta kuin loppuraportti pölyttymään arkiston hyllylle.
Keskushallintokin heräämässä
Aluehallintoviraston sivistystoimentarkastaja Kari Lehtolakin on hieman moitiskellen patistellut kuntia. Hänen mielestään nämä liian innokkaasti lakkauttavat kyläkouluja. Kaikkia vaikutuksia ei aina ole pohdittu tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti