Millaiset kunnat ulkoistavat perusturvaa?

Perusturvan ulkoistuksen yhteydessä käydyssä keskustelussa on tullut sellainen kuva, että nyt suurikin joukko Suomen kunnista tekee ulkoistusratkaisuja ennen valtakunnallista sote-ratkaisua. Kartoitimme asukaspohjaa, jolle ulkoistusta on päätetty/selvitetty tai harkittu. Tulos on yllättävä tai ainakin vähintäänkin hämmentävä. Jos listalta poistetaan Pieksämäki ja Jämsä jäljelle jää miltei pelkästään moniongelmaisia pikkukuntia. Viisi kuntaa on ulkoistanut perusturvansa (suluissa väkimäärä): Juupajoki (2100), Tohmajärvi (4800), Puolanka (2800), Rääkkylä (2445) ja Mänttä-Vilppula (10700). Yhteensä 22845 asukasta Seuraavat neljä ovat päättäneet ulkoistaa tulevaisuudessa: Rantasalmi (3800), Parkano (6800), Pyhtää (5300) ja Kärsämäki (2700). Yhteensä 18600 asukasta Asiaa ovat selvittäneet seuraavat: Evijärvi (2600), Lappajärvi (3200), Kauhava (16900), Pukkila (2000), Pyhäntä (1500) ja Merikarvia (3200). Yhteensä 29400 asukasta Ulkoistamista harkitsevat seuraavat: Alavus (12000), Kuortane (3700), Vimpeli (3100), Alajärvi (10100), Jämijärvi (1900), Ikaalinen (7300), Ähtäri (6100), Pieksämäki (19100), Jämsä (21900), Sysmä (4100), Soini (2200). Yhteensä 91500 asukasta. Mitä luvut sitten kertovat? Melkein kaikki näillä listoilla olevat kunnat ovat asukaslukumääränsä perusteella ns auringonlaskun kuntia, joissa verokertymä ei anna mitään mahdollisuuksia hoitaa kunnan velvoitteita. Viimeisenä paniikkikeinona yritetään betonoida kunnan palveluverkkoa hinnalla millä hyvänsä ennen horisontissa näkyvää kuntaliitosta. Kaikkien edellä mainittujen kuntien yhteisväkimäärä on 162345 asukasta, mikä on 2,9% suomen väestöstä. Valmiina ulkoistuspäätös on kunnilla, joiden väkimäärä edustaa 0,72% maan väestöstä. Miten Pieksämäki on joutumassa näin pieneen epävarmaan marginaaliryhmään? Kokonsa puolesta se näyttää olevan aivan väärässä ryhmässä. Perusturvan kustannuksia vertailtaessa kaupunginjohtaja Turunen on toistuvasti verrannut Pieksämäen kuluja 60 suurimman kunnan kuluihin. Ulkoistus veisi meidät kyllä sarjaan, jonka jäsenten sote-kulut ovat ollet todella korkeat ja vertaisryhmä lähentelisi 60 ”pienimmän” kunnan ryhmää. Pieksämäen demarit ry Alpo Salo, Mauri Kietäväinen, Ari Kekäläinen, Pauli Rytkönen ja Terttu Salo

Kapitaatiomalli - ja mitä se on?

Sote on kuuma peruna, ei vain Pieksämäellä, vaan myös valtakunnallisesti. Viime viikon lopulla laajaa konsultointitoimintaa harjoittavat Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela kiirehtivät julkistamaan Kuntalehdessä laskelmansa, jossa he luokittelivat kuntia voittajiin ja häviäjiin. Omalle Pieksämäellemme he lupailivat 2 miljoonan lisälaskua. Oman toimintamme ulkoistajat kerkesivät jo tuulettaa, kunnes STM (sosiaali- ja terveysministeriö) antoi saman päivän illansuussa tiedotteen, jossa se ilmoittaa, että laskentatyö ja perusteiden täsmentäminen on vasta alkanut yhteistyössä STM:n, Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Kuntien maksuosuuksien perusteeksi näyttää joka tapauksessa muotoutuvan ns kapitaatiomalli. Mistä sitten on kysymys? Se tarkoittaa sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukaslukuun (per capita) perustuvalla maksulla, jota jossain muodossa painotetaan tarvetekijöillä, jotka muodostuvat esimerkiksi ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Pelkistäen voitaisiin puhua maksusta nuppiluvun mukaan. Laesterä ja Hanhela ovat kiireessä käyttäneet laskelmissaan vuoden 2012 lukuja. Pieksämäellä oli tammikuussa 2012 asukkaita 19715. Nyt asukkaita on noin 19100. Alenema on hämmentävän iso, noin 600 henkeä. Viedään laskelmaa eteenpäin. Sotekustannus on vuodessa n.4000€ hengeltä. Kerrotaan tuolla 600:lla asukaskohtainen sotekulu 4000€ niin saadaan summaksi 2,4milj € . Se olisi siis alenema, jonka päälukuun perustuva kustannuslaskenta toisi Pieksämäelle parissa vuodessa. Näin hätäisesti julkistettu parin miljoonan lisälasku näyttää vaihtuvan 0,4 milj€ säästöksi väen vähenemisen seurauksena. Jatketaan tarkastelua ja otetaan pidempi, 10 vuoden tarkastelujakso. Vuonna 2004 pieksämäkeläisiä oli 21124, nyt edellämainittu 19100. Alenema on ollut 10 vuodessa 2000 henkeä. Kapitaatiomallin mukainen kustannusalenema olisi siten 2000x4000€ eli ruhtinaalliset 8 milj€/vuosi. Koska kaikista virityksistä huolimatta kaupunkimme väkiluku tulevaisuudessa laskee niin näyttäisi olevan sulaa hulluutta tehdä perusturvan ulkoistuksesta pitkä sopimus kiinteällä hinnalla ja vielä nousuvarauksin, kun väkiluvun laskun myötä masksuosuutemme järjestävälle sote-aluelle alenee edellä esitetyn karkean laskelman mukaisesti. Kuntien rahoituksesta suuri osa tulee valtiolta ns valtionosuuksina. Myös tämä valtionosuusjärjestelmä on muuttumassa. Kuntien saaman osuuden suuruuteen vaikuttaa tulevaisuudessa ns sairastavuuskerroin. Meillä väki on keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa. Alustavien laskelmien mukaan Pieksämäki saisi tulevina vuosina noin 2 milj € enemmän valtionosuutta tällä perusteella.

Talous tarkka - vakaa "markka"!

Kokoomuksen esittämä kysymys: Oletteko valmiita katkaisemaan sekä kunnallisveroprosentin nousun että kaupungin velanoton ja minkälaisilla konkreettisilla keinoilla? Kysymys on polttava ja todella ajankohtainen. Kysymyksen paikka ei ole ehkä ihan oikea. Ylläoleva olisi hyvä esittää jokaiselle kaupunginhallituksen jäsenelle ja odottaa heiltä henkilökohtaiset ratkaisut. Näin siksi, että kaikki valtuustolle tulevat asiat tulevat hallituksen kautta sen esityksinä. Samalla tulisi testatuksi, onko luottamushenkilöillä omia ajatuksia ja kehitysideoita vai onko toriparlamentin puheissa perää – niiden mukaan luottamusmiehiä viedään virkamiesten toimesta 100 – 0. Sitten kuitenkin kysymyksen pariin. Sote/peruspalvelutuotanto on lempilapseni. Valtakunnan ratkaisu on esitelty ja tulee näiden näkymien mukaan eduskuntaan syksyllä ja presidentin vahvisttavaksi sydäntalvella. Voimaan se näyttää tulevan viimeistään 2017 ehkä jo 2016. Alustavien tietojen mukaan kuntien maksuosuudet määräytyvät asukasluvun mukaan. Se kerrotaan maan keskiarvokustannuksella. Pieksämäellä kustannukset ovat olleet korkeat, joten olisimme todellinen hyötyjä tästä uudesta maksumallista. Säästö saattaisi olla jopa 9 miljoonan luokkaa. Mutta ja iso mutta. Jos Pieksämäki ulkoistaa nyt perusturvaa tämän vuoden kustannustasolla emme pääse osalliseksi tästä kustannusalenemasta. Siksi ulkoistamisratkaisu tulee tämän uuden tiedon takia käsitellä valtuustossa uudestaan. Että sellaista säästöä tai tuhlausta. Kokoomus kysyy myös velanotosta. Syömävelkaahan kaupunki ei ole tehnyt vaan velanotto on sidoksissa investointeihin. Niiden järkevyydestä taas voidaan heiluttaa sanan säilää melkein hampaiden kalisteluun saakka. Jos vuokralainen (esim Esedu)kattaa kaikki investointiin liittyvät velvoitteet (lyhennykset, korot yms) niin ok. Niistä voidaan muodostaa vaikka kaupungin omistamia osakeyhtiöitä, jotka eivät rasittaisi kaupungin velkakuormaa mutta sitä en ymmärrä, että niistä uusista investoinneista, joihin tulee kaupungin omaa toimintaa, muodostetaan osakeyhtiöitä, koska sehän on vain velan piilottamista ja itsensä pettämistä. Myöskään puheet kaupungin toimintojen vetämisestä sekä Pertinkujalta että Kanttilasta eivät ole tästä maailmasta. Eli suomennettuna: Tolkku mukaan investointeihinkin. Yltiöpäisyys ja riskinotto on pahasta melkein joka asiassa. Alpo Salo Pieksämäen demarit ry pj

Valehtelevatko luvut?

Aloitetaan ajatusleikillä. Tapahtumat Euroopassa ovat menneet todella ikävään suuntaan. Kriisit ovat kärjistyneet ja väki on lähtenyt joukoittain liikkeelle. Rautatiekaupunkina Pieksämäki on saanut pakolaisvirrasta melkoisen annoksen. Ihmisiä ei tietenkään voi jättää heitteille, joten organisaatio mukautuu ja kaikki hoituu ja elämä soljuu päivästä toiseen. Kukaan ei ole edes herännyt ”itkemään” itsekkäästi pieniä etujensa menetyksiä. Ihminenhän on loppujen lopuksi aika sopeutuvainen luontokappale. Tapahtumien vyöryllä on yllättäväkin seuraus. Virkakoneiston huipulla norsunluutornissa havahdutaan yllättävään havaintoon. Kaupunkimme on parantanut sijoitustaan kymmenillä pykälillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailussa. Kustannukset henkeä kohti ovat laskeneet dramaattisesti. Emme enää ole 60 kunnan vertailussa kallein. Kaikki hymyilevät kilpaa kevätauringon kanssa. Kaupunkimme on pelastettu. Mihin sitten ajatusleikillä tähtään? Pelkkä väkiluvun kasvu näyttäisi korjaavan perusturvamme, vaikka emme olisi tehneet asialle todellisuudessa mitään. Laskentamalli on siis harhainen. Jakolaskuhan näyttää, että kustannuksemme sotessa väkiluvun vähentyessä kasvavat joka päivä, kun kustannukset lasketaan henkeä kohti, vaikka olisimme todellisuudessa säästäneet. Laskentatapa rankaisee aina vertailuryhmän pienintä. Siksi Pieksämäen sijoittaminen aina vertailuissa 60 suurimman kaupungin ryhmään on kohtuutonta itsensä ruoskimista. Joku ”raimo” sanoo nyt ettei ymmärrä mitään. Pakko kuitenkin yrittää. xxxx Apu-lehti kirjoitti tuoreessa numerossaan yllättävän syvällisestä aiheesta. Otsikkona oli :”Ulkoistaminen tulee kalliiksi”. Kiinnostuin oitis moisesta otsikosta ja kun totesin lähteenä käytetyn Sosiaalibarometriä vuodelta 2013 niin tietenkin sukelsin sen ”saloihin”. Siellä peräti 55% terveyskeskusjohtajista ilmoitti kohdanneensa puutteita ostopalvelujen laadussa. Puolet ilmoitti hintojen nousseen neljän vuoden aikana. Osa kertoi odotettua tarinaa, jonka mukaan kustannukset aluksi laskivat mutta lähtivät myöhemmin nousuun. Nousupaineet tulivat ilmi yleensä ns jatkokilpailutuksissa. Toinen havainto sosiaalibarometristä oli, että kuntia luokiteltiin siellä uudella tavalla. Kunnat alle 10 tuhatta asukasta omana ryhmänään, 10 -30 tuhatta omanaan ja yli 30 tuhatta asukasta omanaan. Mielenkiintoista olisi katsoa, miten Pieksämäki sijoittuu tuossa keskiryhmässä eikä kuunnella jatkuvaa valitusta siitä, miten olemme 60 suurimman kunnan vertailussa kallein. Lukuja voidaan siis aina esittää tarkoitushakuisesti manipuloinnin välineinä. Älkäämme siis uskoko varauksettomasti kaikkea, mitä eteemme totena tarjotaan.

Opettaja kertoo Jormalle!

Hyvä Jorma Karjalainen. Kotiläksyt tekemättä tai muuten vaan tiedoissa aukkoja. Kunnallinen päätöksenteko ei todellakaan toimi niin, että luottamuoshenkilöt vastaavat kaikesta kunnallisessa päätöksenteossa tapahtuvasta. Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu aina esittelystä, joka perustuu virkmiesvalmisteluun. Tästä osiosta virkamies vastaa aina virkavastuulla. Päätöksenteon lähtökohta on aina, että luottamushenkilöpäättäjät voivat uskoa heille esitettyyn päätöksenteon pohjana olevaan aineistoon. Siis vielä kerran kansankielellä sanottuna – virkavastuu kattaa aineiston virheettömyyden, poliittinen vastuu päätösten tarkoituksenmukaisuuden ja toimivuuden. Tahiniemen koulusta tivasit minulta, koulutuslautakunnan puheenjohtajalta. Ensinnäkin koulujen pystyttäminen tai lakkauttaminen ei ole lutakunnan vallassa vaan valtuuston reviiriä. Toiseksi, oppilaat kuulemma viihtyvät hyvin Kontiopuiston koulussa eivätkä halua takaisin entiseen. Eiköhän asia ole siltä osin loppuun käsitelty! Kunnan talouden toteutuman osalta viittaan kesäkuussa valtuustoon tulevaan tilinpäätökseen. Siinäpä sitä Jormallekin kotiläksyä.

Faktat eivät johda harhaan - jossittelu ehkä...

Faktat eivät johda harhaan – jossittelu ehkä… Kiitoksia kaupunginjohtaja Tapio Turuselle vastauksesta Mänttä-Vilppula-analyysiimme. Kirjoituksessa on sellaisia osioita, joita on pakko kommentoida. Tapio Turusen teksti alkaa: ”Alpo Salo ja kumppanit kirjoittavat Mänttä-Vilppulasta …. ulkoistaminen ei tuo kunnalle mitään hyvää.”. Tekstimme ei todellakaan sisältänyt tällaisia ylimalkaisia heittoja hyvästä tai pahasta vaan kaikki luvut olivat Mänttä-Vilppulan virallisista asiakirjoista. Näin halusimme kertoa järjestelyistä, joilla siellä tehtiin raflaava, voitollinen tilinpäätös. Jos luvuissa on yksikin virhe, niin toivomme kaupunginjohtajan kertovan sen, että voimme välittää tiedon Mänttä-Vilppulaankin. Voivat sitten siellä korjata. Faktojen sijasta Tapio Turunen sortuu jossitteluun. Neljäs kappale alkaa tuolla surullisella jos-sanalla. Sen jälkeen onkin helppo oikoa mutkat suoriksi, unohtaa kaupunkimme haastava väestörakenne, kova sairastavuuskerroin (n 1.5) ja päälle päätteeksi haukkua sairaanhoitopiirit. Mielenkiintoista saada sairaanhoitopiirien kommentti Turusen väitteeseen heidän laskutusmenetelmistään, jonka mukaan yksikköhintoja nostetaan kysynnän vähentyessä. Olisiko nyt sitten kuitenkin niin, että ongelma onkin meillä johdollinen. Miksi terävin johtomme ei poimi mainostamiaan parhaita toimintatapoja kunnalliseen käyttöön? Onko ulkoistaminen kuitenkin muuttunut itsetarkoitukseksi? Kunpa kaikki ulkoistuksen valmisteluun käytetty energia olisikin käytetty oman toiminnan kehittämiseen! Loppukevennyksen voi ottaa harhaan johtamisesta. Osa päättäjistä on harhautettu Naiskankaan risteykseen, jossa he epätoivoisesti etsivät joko kauppakeskusta tai suunnitteluun hävinneitä euroja. Osa taas harhailee ”Apsin” takamaastossa etsien sataa pesulatyöpaikkaa, joilla oli 6 miljoonan €:n hintalappu. Ei ihme, jos ovat harhaisen epäluuloisiksi muuttuneet! Kekäläinen, Kietäväinen, Rytkönen, Salo A ja Salo T Pieksämäen demarit ry

Mänttä-Vilppulako meille malliksi?

Mänttä-Vilppulako meille malliksi? Paljon väännetyissä peruspalveluratkaisuissa meille on tarjoiltu myös Mänttä-Vilppulan palvelujen ulkoistamismallia. Meidänkin paikalliset ulkoistusintoilijat ovat saaneet kovasti pöhinää pönttöihin, kun Mänttä-Vilppulasta on kiirinyt ennakkotieto, että kunta tekee 5,49 miljoonaa ylimääräisen tilinpäätöksen. Hätäisimmät ovat jo ehtineet mainostaa tulosta em ulkoistuksen ansioksi. Kunnan virallisten lukujen kiihkoton tarkastelu todistaa kuitenkin aivan toista. Kunta kertoo saaneensa pysyvien vastaavien satunnaisena myyntivoittona 3,29 milj. . Lisäksi tilinpäätöstiedoista ilmenee, että M-V sai viimeisen kerran kuntaliitoksen aiheuttamaa valtionosuuden vähenämän korvausta 0,64 milj.. Veroprosentin korotus huimaan 22%:iin tuotti 1,5 milj. lisää. Yhteisövero tuotti lisää 0,19 milj. ja kiinteistöveron korotus 0,11 milj.€. Edellämainittu myyntivoitto ja nämä veronkorotukset tuottivat yhteensä 5,54 milj. €. Hyvä tulos tuleekin siis omaisuuden myynnistä ja veronkorotuksista. Sanoohan sen jo tavallisen sepänkin järki, ettei perusterveydenhuollon reilun 8 miljoonan momentista voi 5,5 miljoonan ylijäämää repiä, vaikka jotkut haluavat niin väittääkin. Miten sille Mänttä-Vilppulan sotelle sitten 2013 oikein kävi? Perusterveydenhuolto tuli reilusti alaspäin , 2,37 milj. €. Mutta millä hinnalla? Erikoissairaanhoito ylitti budjetoidun 1,72 milj ja edellisvuoden 1,45 milj €. Kasvua edellisvuodesta 10,9%. Venkoilijat sanovat, että Pohjois- Häme hoitaakin erikoissairaanhoidon. Kyllä, kyllä mutta perusterveydenhuollostahan ne potilaat sinne joku lähettää ja kunta maksaa tietenkin molemmat. Ulkoistuksen on luvattu panevan ns hoidon porrastuksen kuntoon ja suitsivan erikoissairaanhoidon. Toisin näyttää käyneen. (Kaikki luvut ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisista asiakirjoista) Pieksämäen demarit ry Ari Kekäläinen, Mauri Kietäväinen, Pauli Rytkönen, Alpo Salo ja Terttu Salo