Valehtelevatko luvut?

Aloitetaan ajatusleikillä. Tapahtumat Euroopassa ovat menneet todella ikävään suuntaan. Kriisit ovat kärjistyneet ja väki on lähtenyt joukoittain liikkeelle. Rautatiekaupunkina Pieksämäki on saanut pakolaisvirrasta melkoisen annoksen. Ihmisiä ei tietenkään voi jättää heitteille, joten organisaatio mukautuu ja kaikki hoituu ja elämä soljuu päivästä toiseen. Kukaan ei ole edes herännyt ”itkemään” itsekkäästi pieniä etujensa menetyksiä. Ihminenhän on loppujen lopuksi aika sopeutuvainen luontokappale. Tapahtumien vyöryllä on yllättäväkin seuraus. Virkakoneiston huipulla norsunluutornissa havahdutaan yllättävään havaintoon. Kaupunkimme on parantanut sijoitustaan kymmenillä pykälillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailussa. Kustannukset henkeä kohti ovat laskeneet dramaattisesti. Emme enää ole 60 kunnan vertailussa kallein. Kaikki hymyilevät kilpaa kevätauringon kanssa. Kaupunkimme on pelastettu. Mihin sitten ajatusleikillä tähtään? Pelkkä väkiluvun kasvu näyttäisi korjaavan perusturvamme, vaikka emme olisi tehneet asialle todellisuudessa mitään. Laskentamalli on siis harhainen. Jakolaskuhan näyttää, että kustannuksemme sotessa väkiluvun vähentyessä kasvavat joka päivä, kun kustannukset lasketaan henkeä kohti, vaikka olisimme todellisuudessa säästäneet. Laskentatapa rankaisee aina vertailuryhmän pienintä. Siksi Pieksämäen sijoittaminen aina vertailuissa 60 suurimman kaupungin ryhmään on kohtuutonta itsensä ruoskimista. Joku ”raimo” sanoo nyt ettei ymmärrä mitään. Pakko kuitenkin yrittää. xxxx Apu-lehti kirjoitti tuoreessa numerossaan yllättävän syvällisestä aiheesta. Otsikkona oli :”Ulkoistaminen tulee kalliiksi”. Kiinnostuin oitis moisesta otsikosta ja kun totesin lähteenä käytetyn Sosiaalibarometriä vuodelta 2013 niin tietenkin sukelsin sen ”saloihin”. Siellä peräti 55% terveyskeskusjohtajista ilmoitti kohdanneensa puutteita ostopalvelujen laadussa. Puolet ilmoitti hintojen nousseen neljän vuoden aikana. Osa kertoi odotettua tarinaa, jonka mukaan kustannukset aluksi laskivat mutta lähtivät myöhemmin nousuun. Nousupaineet tulivat ilmi yleensä ns jatkokilpailutuksissa. Toinen havainto sosiaalibarometristä oli, että kuntia luokiteltiin siellä uudella tavalla. Kunnat alle 10 tuhatta asukasta omana ryhmänään, 10 -30 tuhatta omanaan ja yli 30 tuhatta asukasta omanaan. Mielenkiintoista olisi katsoa, miten Pieksämäki sijoittuu tuossa keskiryhmässä eikä kuunnella jatkuvaa valitusta siitä, miten olemme 60 suurimman kunnan vertailussa kallein. Lukuja voidaan siis aina esittää tarkoitushakuisesti manipuloinnin välineinä. Älkäämme siis uskoko varauksettomasti kaikkea, mitä eteemme totena tarjotaan.