Valehtelevatko luvut?

Aloitetaan ajatusleikillä. Tapahtumat Euroopassa ovat menneet todella ikävään suuntaan. Kriisit ovat kärjistyneet ja väki on lähtenyt joukoittain liikkeelle. Rautatiekaupunkina Pieksämäki on saanut pakolaisvirrasta melkoisen annoksen. Ihmisiä ei tietenkään voi jättää heitteille, joten organisaatio mukautuu ja kaikki hoituu ja elämä soljuu päivästä toiseen. Kukaan ei ole edes herännyt ”itkemään” itsekkäästi pieniä etujensa menetyksiä. Ihminenhän on loppujen lopuksi aika sopeutuvainen luontokappale. Tapahtumien vyöryllä on yllättäväkin seuraus. Virkakoneiston huipulla norsunluutornissa havahdutaan yllättävään havaintoon. Kaupunkimme on parantanut sijoitustaan kymmenillä pykälillä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailussa. Kustannukset henkeä kohti ovat laskeneet dramaattisesti. Emme enää ole 60 kunnan vertailussa kallein. Kaikki hymyilevät kilpaa kevätauringon kanssa. Kaupunkimme on pelastettu. Mihin sitten ajatusleikillä tähtään? Pelkkä väkiluvun kasvu näyttäisi korjaavan perusturvamme, vaikka emme olisi tehneet asialle todellisuudessa mitään. Laskentamalli on siis harhainen. Jakolaskuhan näyttää, että kustannuksemme sotessa väkiluvun vähentyessä kasvavat joka päivä, kun kustannukset lasketaan henkeä kohti, vaikka olisimme todellisuudessa säästäneet. Laskentatapa rankaisee aina vertailuryhmän pienintä. Siksi Pieksämäen sijoittaminen aina vertailuissa 60 suurimman kaupungin ryhmään on kohtuutonta itsensä ruoskimista. Joku ”raimo” sanoo nyt ettei ymmärrä mitään. Pakko kuitenkin yrittää. xxxx Apu-lehti kirjoitti tuoreessa numerossaan yllättävän syvällisestä aiheesta. Otsikkona oli :”Ulkoistaminen tulee kalliiksi”. Kiinnostuin oitis moisesta otsikosta ja kun totesin lähteenä käytetyn Sosiaalibarometriä vuodelta 2013 niin tietenkin sukelsin sen ”saloihin”. Siellä peräti 55% terveyskeskusjohtajista ilmoitti kohdanneensa puutteita ostopalvelujen laadussa. Puolet ilmoitti hintojen nousseen neljän vuoden aikana. Osa kertoi odotettua tarinaa, jonka mukaan kustannukset aluksi laskivat mutta lähtivät myöhemmin nousuun. Nousupaineet tulivat ilmi yleensä ns jatkokilpailutuksissa. Toinen havainto sosiaalibarometristä oli, että kuntia luokiteltiin siellä uudella tavalla. Kunnat alle 10 tuhatta asukasta omana ryhmänään, 10 -30 tuhatta omanaan ja yli 30 tuhatta asukasta omanaan. Mielenkiintoista olisi katsoa, miten Pieksämäki sijoittuu tuossa keskiryhmässä eikä kuunnella jatkuvaa valitusta siitä, miten olemme 60 suurimman kunnan vertailussa kallein. Lukuja voidaan siis aina esittää tarkoitushakuisesti manipuloinnin välineinä. Älkäämme siis uskoko varauksettomasti kaikkea, mitä eteemme totena tarjotaan.

Opettaja kertoo Jormalle!

Hyvä Jorma Karjalainen. Kotiläksyt tekemättä tai muuten vaan tiedoissa aukkoja. Kunnallinen päätöksenteko ei todellakaan toimi niin, että luottamuoshenkilöt vastaavat kaikesta kunnallisessa päätöksenteossa tapahtuvasta. Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu aina esittelystä, joka perustuu virkmiesvalmisteluun. Tästä osiosta virkamies vastaa aina virkavastuulla. Päätöksenteon lähtökohta on aina, että luottamushenkilöpäättäjät voivat uskoa heille esitettyyn päätöksenteon pohjana olevaan aineistoon. Siis vielä kerran kansankielellä sanottuna – virkavastuu kattaa aineiston virheettömyyden, poliittinen vastuu päätösten tarkoituksenmukaisuuden ja toimivuuden. Tahiniemen koulusta tivasit minulta, koulutuslautakunnan puheenjohtajalta. Ensinnäkin koulujen pystyttäminen tai lakkauttaminen ei ole lutakunnan vallassa vaan valtuuston reviiriä. Toiseksi, oppilaat kuulemma viihtyvät hyvin Kontiopuiston koulussa eivätkä halua takaisin entiseen. Eiköhän asia ole siltä osin loppuun käsitelty! Kunnan talouden toteutuman osalta viittaan kesäkuussa valtuustoon tulevaan tilinpäätökseen. Siinäpä sitä Jormallekin kotiläksyä.

Faktat eivät johda harhaan - jossittelu ehkä...

Faktat eivät johda harhaan – jossittelu ehkä… Kiitoksia kaupunginjohtaja Tapio Turuselle vastauksesta Mänttä-Vilppula-analyysiimme. Kirjoituksessa on sellaisia osioita, joita on pakko kommentoida. Tapio Turusen teksti alkaa: ”Alpo Salo ja kumppanit kirjoittavat Mänttä-Vilppulasta …. ulkoistaminen ei tuo kunnalle mitään hyvää.”. Tekstimme ei todellakaan sisältänyt tällaisia ylimalkaisia heittoja hyvästä tai pahasta vaan kaikki luvut olivat Mänttä-Vilppulan virallisista asiakirjoista. Näin halusimme kertoa järjestelyistä, joilla siellä tehtiin raflaava, voitollinen tilinpäätös. Jos luvuissa on yksikin virhe, niin toivomme kaupunginjohtajan kertovan sen, että voimme välittää tiedon Mänttä-Vilppulaankin. Voivat sitten siellä korjata. Faktojen sijasta Tapio Turunen sortuu jossitteluun. Neljäs kappale alkaa tuolla surullisella jos-sanalla. Sen jälkeen onkin helppo oikoa mutkat suoriksi, unohtaa kaupunkimme haastava väestörakenne, kova sairastavuuskerroin (n 1.5) ja päälle päätteeksi haukkua sairaanhoitopiirit. Mielenkiintoista saada sairaanhoitopiirien kommentti Turusen väitteeseen heidän laskutusmenetelmistään, jonka mukaan yksikköhintoja nostetaan kysynnän vähentyessä. Olisiko nyt sitten kuitenkin niin, että ongelma onkin meillä johdollinen. Miksi terävin johtomme ei poimi mainostamiaan parhaita toimintatapoja kunnalliseen käyttöön? Onko ulkoistaminen kuitenkin muuttunut itsetarkoitukseksi? Kunpa kaikki ulkoistuksen valmisteluun käytetty energia olisikin käytetty oman toiminnan kehittämiseen! Loppukevennyksen voi ottaa harhaan johtamisesta. Osa päättäjistä on harhautettu Naiskankaan risteykseen, jossa he epätoivoisesti etsivät joko kauppakeskusta tai suunnitteluun hävinneitä euroja. Osa taas harhailee ”Apsin” takamaastossa etsien sataa pesulatyöpaikkaa, joilla oli 6 miljoonan €:n hintalappu. Ei ihme, jos ovat harhaisen epäluuloisiksi muuttuneet! Kekäläinen, Kietäväinen, Rytkönen, Salo A ja Salo T Pieksämäen demarit ry

Mänttä-Vilppulako meille malliksi?

Mänttä-Vilppulako meille malliksi? Paljon väännetyissä peruspalveluratkaisuissa meille on tarjoiltu myös Mänttä-Vilppulan palvelujen ulkoistamismallia. Meidänkin paikalliset ulkoistusintoilijat ovat saaneet kovasti pöhinää pönttöihin, kun Mänttä-Vilppulasta on kiirinyt ennakkotieto, että kunta tekee 5,49 miljoonaa ylimääräisen tilinpäätöksen. Hätäisimmät ovat jo ehtineet mainostaa tulosta em ulkoistuksen ansioksi. Kunnan virallisten lukujen kiihkoton tarkastelu todistaa kuitenkin aivan toista. Kunta kertoo saaneensa pysyvien vastaavien satunnaisena myyntivoittona 3,29 milj. . Lisäksi tilinpäätöstiedoista ilmenee, että M-V sai viimeisen kerran kuntaliitoksen aiheuttamaa valtionosuuden vähenämän korvausta 0,64 milj.. Veroprosentin korotus huimaan 22%:iin tuotti 1,5 milj. lisää. Yhteisövero tuotti lisää 0,19 milj. ja kiinteistöveron korotus 0,11 milj.€. Edellämainittu myyntivoitto ja nämä veronkorotukset tuottivat yhteensä 5,54 milj. €. Hyvä tulos tuleekin siis omaisuuden myynnistä ja veronkorotuksista. Sanoohan sen jo tavallisen sepänkin järki, ettei perusterveydenhuollon reilun 8 miljoonan momentista voi 5,5 miljoonan ylijäämää repiä, vaikka jotkut haluavat niin väittääkin. Miten sille Mänttä-Vilppulan sotelle sitten 2013 oikein kävi? Perusterveydenhuolto tuli reilusti alaspäin , 2,37 milj. €. Mutta millä hinnalla? Erikoissairaanhoito ylitti budjetoidun 1,72 milj ja edellisvuoden 1,45 milj €. Kasvua edellisvuodesta 10,9%. Venkoilijat sanovat, että Pohjois- Häme hoitaakin erikoissairaanhoidon. Kyllä, kyllä mutta perusterveydenhuollostahan ne potilaat sinne joku lähettää ja kunta maksaa tietenkin molemmat. Ulkoistuksen on luvattu panevan ns hoidon porrastuksen kuntoon ja suitsivan erikoissairaanhoidon. Toisin näyttää käyneen. (Kaikki luvut ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisista asiakirjoista) Pieksämäen demarit ry Ari Kekäläinen, Mauri Kietäväinen, Pauli Rytkönen, Alpo Salo ja Terttu Salo