Pieksämäen suunta?

Pieksämäen suunta? Kaupunginhallitus on maanantaina (18.1.) sorvaamassa esitystä Pieksämäen lausunnoksi itsehallinto-/sotealue-asiassa. Ei ole siis kyse päätöksestä vaan kysytystä mielipiteestä. Päätökset tehdään valtakunnallisesti. Kaupunginjohtaja esittää mielipiteeksemme suuntautumista Pohjois-Savoon. Hänen näkemykseensä en halua tässä vaiheessa ottaa ehdotonta kantaa mutta mielestäni esitys perustuu tosi suppeaan ja yksipuoliseen valmisteluun. Perusteellisen pohdinnan olisi pitänyt nostaa esiin ainakin seuraavia asioita: - minkä signaalin asia antaa Etelä-Savolle, jos joudumme sinne kuitenkin maan hallituksen päätöksen mukaisesti kuulumaan - meillä on menossa neuvonpito, jonka mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tulee Pieksämäelle toimimaan lopetetun oman erikoissairaanhoidon jälkeen. Tuskin tämä parantaa ilmapiiriä siinä asiassa. Saatta hiipua into tulla tekemään toimintoja Pieksämäelle kahdeksi vuodeksi. - meidän toisen asteen koulutuksemme järjestää Etelä-Savon koulutus Oy, josta leijonan osan omistaa Mikkelin kaupunki. Onko Mikkelin kaupungilla pitkässä juoksussa suurtakaan intressiä rahoittaa Pohjois-Savon alueella koulutusta. Toisen asteen koulutusta on myös väläytelty pitkässä juoksussa siirrettäväksi itsehallintoalueiden alle. - kaupunginjohtaja Turunen väläytti Ylen hastattelussa, että perusturvan irrotessa kunnista ja valtaosan rahoituksesta siirtyessä itsehallintoalueille myös Pieksämäkeä odottaa mahdollinen kuntaliitos. Jos hylkäämme Etelä-Savon myös kaupunginjohtajan väläyttelemä kuntaliitos olisi tehtävä ilmeisesti Varkauden suuntaan - vasta muutettu äänestysaluejako valtakunnallisissa vaaleissa menisi uusiksi ? - painoarvomme Etelä-Savon itsehallintoalueella olisi n 13% eli noin 10 valtuutettua itsehallintoalueen valtuustoon. Pohjois-Savon päätöksenteossa painoarvomme olisi noin 7 %, millä vaalimatematiikan seurauksena ehkä 3 paikkaa valtuustoon (ehkä 2 keskustasta ja 1 sdp:stä) - pelastuslaitokset ovat olleet kovassa turbulenssissa. Hylkäämmekö Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja siirrymmekö Pohjois-Savon organisaatioon? - osuuskaupat ovat perinteisesti olleet maakunnallisia organisaatioita. Mitä siellä tapahtuu. Vaikuttaako se vääntöön kauppakeskuksesta? - erikoissairaanhoito on todella pieni osuus ratkaisussa. ”Kovin” erikoissairaanhoitomme hoidetaan varmasti jatkossakin Kuopiossa olkoon sitten aluesuuntamme mikä hyvänsä. Sen asian painoarvoa olisi ehkä ollut syytä punnita tarkemmin. - itsehallintoalueiden rahoitusmallit ovat valtakunnallisesti ratkaisematta mutta terveiset isolta kirkolta ovat kuiskineet, että rahoitukseen olisi tulossa tasausjärjestelmä, jolla turvattaisiin samankokoiset maksuosuudet asukasta kohden riippumatta alueen koosta. Siksi taloudellisista vaikutuksista tulisi tehdä perusteellisempi analyyttinen tarkastelu. Valtuusto on viikon päästä temppelin harjalla. Suosittelen monipuolista pohdiskelua ennen ovien paukuttelua kovin raflaavasti.

Vain 140 miljoonan euron tähden

Vain 140 miljoonan euron tähden! Vuosi on 2002. Pieksämäki on siivonnut talouttaan. On tehty kipeitä ratkaisuja. On myyty mm oma kruununjalokivi – on luovuttu omasta energialaitoksesta. Samassa rytäkässä on siivottu kaupunginjohtajakin sivuraiteille. Päivä näyttää paistavan miltei velattomalle kaupungille, jota uusi luotsi käy ennakkoluulottomasti ohjaamaan uusille urille, kohti menestyksen tähtitaivasta. Velkaa on tilinpäätöksessä vaivaiset 525€ asukasta kohden, siitäkin puolet yrityksille välitettyä lainaa. Kaupungin omaa velkaa on siis reilu 200€ asukasta kohti. Luottamusmiehet ja –naiset vakuuttelevat, että kaupunkia ei enää koskaan pidä laskea samanlaiseen velkakierteeseen. Tapahtumista on kulunut 13 vuotta ja on aika kääntää uusi lehti ja katsoa mihin on tultu. xxx Historian muistaen rakkaan kaupunkimme tämän päivän talousluvut vaikuttavat hivenen hämmentäviltä. Velkaa on ydinkaupungilla 71,4 miljoonaa euroa ja kun kaikki kaupungin yhtiöt ja muut vastaavat otetaan lukuun niin velka ponnahtaa yli 103 miljoonan euron. Jaetaanpa luku hupenevalla asukasmäärällämme. Jokaiselle vastasyntyneestä haudanpartaalla horjuvaan velkaa on laskennallisesti 5449,73€. Nelihenkisen perusperheen laskennallinen osuus kaupunkimme vastuista on siis noin 22000€. xxx Kunnallinen velka on siinä mielessä ovelaa, että sillä ei ole muuta vakuutta kuin kunnan verotusoikeus asukkaisiinsa. Kunnallista velkaa tehdään siis tavallaan veronmaksajien avoimeen piikkiin. Oman vihjeensä piikin venymisestä antaa kaupunkimme ensi vuoden veroprosentiksi ehdotettu 22,50. Sillä hätyytellään koko maan kovimman verottajan paalupaikkaa. Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tulee ja menee mutta velat eivät heidän mukaansa häviä, vaikka iltarukouksissa niin toivoisikin. xxx Kaupunkimme velka on miltei poikkeuksetta ns investointivelkaa eli on rakennettu vähän sitä sun tätä. Tuottaviksikin mainostetut investoinnit ovat osoittautuneet flopeiksi. Paljon keskusteltu pesula ei tuonut luvattuja työpaikkoja. Sadan sijasta väkimäärä on todella vaatimaton, sopinee melkein yhden käden sormiin. Pakko on taloudelliseksi pettymykseksi lukea myös veturitallit. Se ”markkinoitiin” luottamushenkilöille lupauksella, että sijoitetulle pääomalle saadaan 4,7% tuotto. Pitkä on matka ja kivinen on tie lupausten lunastamiseen, kun aika vain kuluu ja kuluu eikä kauppakeskustakaan näy. Ettei vaan pakitettaisi nakkikioskimeininkiin. Investointiveloissa on se ikävä puoli, että ne tulevat poistoina aina eteen. Kaupunkimme poistot ovat tällä hetkellä 6,3 mijoonaa euroa ja ensi vuonna edelleen nousussa. Sen verran pitäisi tilinpäätöksessä olla ns hyvää ennen poistoja, että päästäisiin edes nollatulokseen. Lyhentääkin velkaa pitäisi. Kun nollatuloksenkin saavuttaminen tekee tiukkaa niin ei sieltä monta miljoonaa kerralla lyhennyksiin löydy. Yhden miljoonan lyhennysvauhdilla nykyisen velan maksu veisi reilut sata vuotta, jotain jäisi siis isältä pojallekin. xxx Miltä tulevaisuus sitten näyttää. Investointi-into ei näytä hiipuvan. Rahoitusmallista riippumatta Hiekanpään investointiesitykset tuleville vuosille ovat yli 30 miljoonaa ja kauppakeskukseen liittyvän sillan rakentamiseen perustuva teknisen puolen 6 miljoonan varaus. Kaupunkikonsernin velka nousisi lähelle 140 miljoonaa euroa (7368,42€/asukas). Kun perusturva erkanee kaupungista vuonna 2019 jää kaupungin talousarvioksi noin 60 milj. euroa. Ns velkaantumisprosentti olisi tuolloin pöyristyttävät lähes 250%. Lukema lähentelisi Kreikan lukuja, mistä taloustieteilijät pitivät mahdottomana selviytyä. Edellämainittu kunnassa jäljellä oleva 60 miljoonan budjettisumma on sidottu pääosin päivähoidon, koulutoimen ja teknisen toimen käyttötalouteen, joten tiukassa on siitä repiä ensinnäkin noin 10 miljoonan poistot ja vielä lyhennyksetkin.