Vain 140 miljoonan euron tähden

Vain 140 miljoonan euron tähden! Vuosi on 2002. Pieksämäki on siivonnut talouttaan. On tehty kipeitä ratkaisuja. On myyty mm oma kruununjalokivi – on luovuttu omasta energialaitoksesta. Samassa rytäkässä on siivottu kaupunginjohtajakin sivuraiteille. Päivä näyttää paistavan miltei velattomalle kaupungille, jota uusi luotsi käy ennakkoluulottomasti ohjaamaan uusille urille, kohti menestyksen tähtitaivasta. Velkaa on tilinpäätöksessä vaivaiset 525€ asukasta kohden, siitäkin puolet yrityksille välitettyä lainaa. Kaupungin omaa velkaa on siis reilu 200€ asukasta kohti. Luottamusmiehet ja –naiset vakuuttelevat, että kaupunkia ei enää koskaan pidä laskea samanlaiseen velkakierteeseen. Tapahtumista on kulunut 13 vuotta ja on aika kääntää uusi lehti ja katsoa mihin on tultu. xxx Historian muistaen rakkaan kaupunkimme tämän päivän talousluvut vaikuttavat hivenen hämmentäviltä. Velkaa on ydinkaupungilla 71,4 miljoonaa euroa ja kun kaikki kaupungin yhtiöt ja muut vastaavat otetaan lukuun niin velka ponnahtaa yli 103 miljoonan euron. Jaetaanpa luku hupenevalla asukasmäärällämme. Jokaiselle vastasyntyneestä haudanpartaalla horjuvaan velkaa on laskennallisesti 5449,73€. Nelihenkisen perusperheen laskennallinen osuus kaupunkimme vastuista on siis noin 22000€. xxx Kunnallinen velka on siinä mielessä ovelaa, että sillä ei ole muuta vakuutta kuin kunnan verotusoikeus asukkaisiinsa. Kunnallista velkaa tehdään siis tavallaan veronmaksajien avoimeen piikkiin. Oman vihjeensä piikin venymisestä antaa kaupunkimme ensi vuoden veroprosentiksi ehdotettu 22,50. Sillä hätyytellään koko maan kovimman verottajan paalupaikkaa. Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tulee ja menee mutta velat eivät heidän mukaansa häviä, vaikka iltarukouksissa niin toivoisikin. xxx Kaupunkimme velka on miltei poikkeuksetta ns investointivelkaa eli on rakennettu vähän sitä sun tätä. Tuottaviksikin mainostetut investoinnit ovat osoittautuneet flopeiksi. Paljon keskusteltu pesula ei tuonut luvattuja työpaikkoja. Sadan sijasta väkimäärä on todella vaatimaton, sopinee melkein yhden käden sormiin. Pakko on taloudelliseksi pettymykseksi lukea myös veturitallit. Se ”markkinoitiin” luottamushenkilöille lupauksella, että sijoitetulle pääomalle saadaan 4,7% tuotto. Pitkä on matka ja kivinen on tie lupausten lunastamiseen, kun aika vain kuluu ja kuluu eikä kauppakeskustakaan näy. Ettei vaan pakitettaisi nakkikioskimeininkiin. Investointiveloissa on se ikävä puoli, että ne tulevat poistoina aina eteen. Kaupunkimme poistot ovat tällä hetkellä 6,3 mijoonaa euroa ja ensi vuonna edelleen nousussa. Sen verran pitäisi tilinpäätöksessä olla ns hyvää ennen poistoja, että päästäisiin edes nollatulokseen. Lyhentääkin velkaa pitäisi. Kun nollatuloksenkin saavuttaminen tekee tiukkaa niin ei sieltä monta miljoonaa kerralla lyhennyksiin löydy. Yhden miljoonan lyhennysvauhdilla nykyisen velan maksu veisi reilut sata vuotta, jotain jäisi siis isältä pojallekin. xxx Miltä tulevaisuus sitten näyttää. Investointi-into ei näytä hiipuvan. Rahoitusmallista riippumatta Hiekanpään investointiesitykset tuleville vuosille ovat yli 30 miljoonaa ja kauppakeskukseen liittyvän sillan rakentamiseen perustuva teknisen puolen 6 miljoonan varaus. Kaupunkikonsernin velka nousisi lähelle 140 miljoonaa euroa (7368,42€/asukas). Kun perusturva erkanee kaupungista vuonna 2019 jää kaupungin talousarvioksi noin 60 milj. euroa. Ns velkaantumisprosentti olisi tuolloin pöyristyttävät lähes 250%. Lukema lähentelisi Kreikan lukuja, mistä taloustieteilijät pitivät mahdottomana selviytyä. Edellämainittu kunnassa jäljellä oleva 60 miljoonan budjettisumma on sidottu pääosin päivähoidon, koulutoimen ja teknisen toimen käyttötalouteen, joten tiukassa on siitä repiä ensinnäkin noin 10 miljoonan poistot ja vielä lyhennyksetkin.