Vallan vaiheilta osa 1: Veturitallit - näin minä asian näen

Kaupunginhallituksen päätös Veturitallien ravintolatilan vuokrausasiassa näyttää kokonaisuudesta irrotettuna kysymyksiä ja kummeksuntaa herättävältä. Siksi asian laajempi tarkastelu on varmasti paikallaan. Investointihan oli Pieksämäen kokoiselle kaupungille melkoinen, noin 15 miljoonaa euroa. Sillähän olisi saanut uuden yläkoulun ja Esedullekin uudet tilat. Menen sen verran historiaan, että kertaan hivenen prosessia, jolla valtuutetut saatiin mukaan tähän hankkeeseen. Edessäni pöydällä on kaupunginjohtaja Tapio Turusen keväällä 2014 talousseminaarissa esittämä Veturitallin tuottolaskelma. Sen mukaan veturitallin vuokrattavista tiloista saadaan 388 000 €/v ja veturitorista, veturitallien parvista ja erillisestä vanhasta saunarakennuksesta 120 000€/v eli yhteensä 508 000€/v. Hoitokuluiksi laskelmassa esitetään 179 000 €. Veturitallien kiinteistön tuotoksi ilmoitetaan siis 329 000€. Lienee aika ymmärrettävää, että päättäjä on hämmennyksen vallassa, kun hänelle esitellään valmiina ratkaisuna, jossa ei ole neuvotteluvaraa, sopimusta, joka kattaa vain murto-osan luvatusta. Herääkin kysymys, onko meitä mahdollisesti johdettu harhaan tahallisesti vai taitamattomuudesta. Hallintosäännön mukaan tilojen vuokraus kuuluu tekniselle toimelle. Tekninen lautakunta käsittelikin asiaa kahdessa eri kokouksessa mutta ei taipunut myöntämään Osuuskauppa Suur-Savolle yksinoikeutta Veturitorin anniskeluoikeuksiin. Julkisessa keskustelussa on tuotu perutellusti esille paikallisten toimijoiden toiminnan vaarantuminen ja tasapuolisen kohtelun vaatimus.Veturitorihan ei kuuluisi ns vuokrattaviin neliöihin vaan yksioikeus alueeseen tulisi ikäänkuin kylkiäisenä. Kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan päätökseen. Sitä kumpikaan taho ei ole tehnyt. Siitä huolimatta asia tupsahti hallituksen listalle, nyt siis jo kolmannen kerran täysin saman sisältöisenä. Hallitus ei hylännyt Osuuskauppa Suur-Savon tarjousta vaan päätti tasapuolisesti kilpailuttaa asian. Siinä yhteydessä tai uusissa jatkoneuvotteluissa voidaan vielä tarkastella niin paikallisten yritysten kuin muidenkin toimijoiden intressit. Osuuskauppa on edelleen tervetullut neuvottelemaan ja/tai kilpailemaan markkinapaikasta. Neuvotteluhalua ja -kykyä löytyy varmaan molemmilta osapuolilta. Mikään ei ole politiikassa ja busineksessa kiveen hakattua. Sekavan valmistelun seurauksena meillä on nyt kaksi päätöstä samasta asiasta. Hallituksen päätös on niistä juridisesti heikompi ja kaatuu, jos siitä joku reklamoi. Otto-oikeuden määräajat ovat ohi teknisen lautakunnan päätöksistä. Täytyy katsoa tarkkaan, kenen tästä pitäisi päättää, että asia varmasti juridisesti pitää. Kauppakamarin möläytyksestä sen verran, että luulisi sielläkin olevan sen verran laskentatoimen osaamista, että kovin monta sataatuhatta alle kiinteistön kustannusten ei kannattaisi sopimuksia tehdä, vaikka veronmaksajien kukkarolla ollaankin. Lisäksi nimettömänä puskista huutelu osoittaa vain henkisen särmän puutetta.