Perusturvan ulkoistus nousi "haudasta"

Kaupunginjohtaja Tapio Turunen kaivoi ulkoistushaamut lähes kolmen vuoden takaa ja ylimalkaisilla heitoilla väitti kaupungin tehneen rahallisesti huonon päätöksen, kun perusturva pidettiin kaupungin omana toimintana. Faktat kertovat kuitenkin korutonta kieltä. Kahtena ensimmäisenä vuonna (2015 ja 2016) ulkoistuksessa palveluntuottajallle maksettava korvaus kaupungilta olisi ollut sopimusluonnoksen mukaan 80,3 milj. €. Vuonna 2017 hinta olisi voitu tarkistaa 2%:lla eli lisäystä 1,6 milj € , yhteensä siis 81,9 milj €. Samalla tahdilla luku olisi ensi vuonna (2018) jo 83,5 milj €. Omana toimintana toteutuneet nettokustannukset ovat olleet v. 2116 77,6 milj. € ja tämän vuoden luku näyttää asettuvan noin 76,0 milj. euroon. Ensi vuodelle (2018) on budjetoitu vain 74,2 miljoonaa euroa. On aivan sama lasketko lyijykynällä vai laskimella, oman toiminnan kulu näyttää alittavan ulkoistushinnan jo pelkästään ensi vuonna lähes 10 miljoonalla eurolla. Kaupunginjohtaja Turunen väittää Pihlajalinnan luvanneen, että 21 erikoisalan lääkäriä olisi ottanut vastaan Pieksämäen terveyskeskuksessa. Katsotaanpa jälleen dokumentteja. Kaupunginjohtaja itse kuului ulkoistusta valmistelevaan työryhmään, joka kokoontui 6 kertaa ja viimeinen kokous 28.1.2015. Viimeisessä kokouksessa käytiin läpi valmistellut yhteenvedot eri toimijoiden tarjousasiakirjoista. Pihlajalinna-ryhmittymän tarjouksesta lausutaan mm seuraavaa:” Lähipalveluiden toteutussarakkeesta ei kuitenkaan selviä missä ja millä tavalla kunkin erikoisalan tai asikasryhmän palvelu toteutettaisiin.” (tekstin lihavointi kirjoittajan) Samaisessa asiakirjassa kohdassa Lähipalvelut todetaan Pihlajalinna-ryhmittymän osalta seuraavaa. ”Keskeiset pth:n ja ESH:n palvelut on mainittu tuotettavan lähipalveluina, mutta lähipalvelujen sisältöä ei ole tarkemmin avattu.” Asiakirjoista en siis löytänyt tukea kaupunginjohtajan kertomille lupauksille kymmenistä erikoislääkäreistä Pieksämäen terveyskeskukseen. Valtuusto on kuitenkin ylin kunnallinen päätöksentekoelin. Sen edessä meidän kaikkien on oltava nöyrinä. Vanhoista valtuuston päätöksistä jurnuttaminen syö viimeisetkin luottamuksen rippeet. Toivottavasti aika kultaa muistot ja himmentää pettymykset meiltä itse kultakin.

Vallan vaiheilta osa 1: Veturitallit - näin minä asian näen

Kaupunginhallituksen päätös Veturitallien ravintolatilan vuokrausasiassa näyttää kokonaisuudesta irrotettuna kysymyksiä ja kummeksuntaa herättävältä. Siksi asian laajempi tarkastelu on varmasti paikallaan. Investointihan oli Pieksämäen kokoiselle kaupungille melkoinen, noin 15 miljoonaa euroa. Sillähän olisi saanut uuden yläkoulun ja Esedullekin uudet tilat. Menen sen verran historiaan, että kertaan hivenen prosessia, jolla valtuutetut saatiin mukaan tähän hankkeeseen. Edessäni pöydällä on kaupunginjohtaja Tapio Turusen keväällä 2014 talousseminaarissa esittämä Veturitallin tuottolaskelma. Sen mukaan veturitallin vuokrattavista tiloista saadaan 388 000 €/v ja veturitorista, veturitallien parvista ja erillisestä vanhasta saunarakennuksesta 120 000€/v eli yhteensä 508 000€/v. Hoitokuluiksi laskelmassa esitetään 179 000 €. Veturitallien kiinteistön tuotoksi ilmoitetaan siis 329 000€. Lienee aika ymmärrettävää, että päättäjä on hämmennyksen vallassa, kun hänelle esitellään valmiina ratkaisuna, jossa ei ole neuvotteluvaraa, sopimusta, joka kattaa vain murto-osan luvatusta. Herääkin kysymys, onko meitä mahdollisesti johdettu harhaan tahallisesti vai taitamattomuudesta. Hallintosäännön mukaan tilojen vuokraus kuuluu tekniselle toimelle. Tekninen lautakunta käsittelikin asiaa kahdessa eri kokouksessa mutta ei taipunut myöntämään Osuuskauppa Suur-Savolle yksinoikeutta Veturitorin anniskeluoikeuksiin. Julkisessa keskustelussa on tuotu perutellusti esille paikallisten toimijoiden toiminnan vaarantuminen ja tasapuolisen kohtelun vaatimus.Veturitorihan ei kuuluisi ns vuokrattaviin neliöihin vaan yksioikeus alueeseen tulisi ikäänkuin kylkiäisenä. Kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan päätökseen. Sitä kumpikaan taho ei ole tehnyt. Siitä huolimatta asia tupsahti hallituksen listalle, nyt siis jo kolmannen kerran täysin saman sisältöisenä. Hallitus ei hylännyt Osuuskauppa Suur-Savon tarjousta vaan päätti tasapuolisesti kilpailuttaa asian. Siinä yhteydessä tai uusissa jatkoneuvotteluissa voidaan vielä tarkastella niin paikallisten yritysten kuin muidenkin toimijoiden intressit. Osuuskauppa on edelleen tervetullut neuvottelemaan ja/tai kilpailemaan markkinapaikasta. Neuvotteluhalua ja -kykyä löytyy varmaan molemmilta osapuolilta. Mikään ei ole politiikassa ja busineksessa kiveen hakattua. Sekavan valmistelun seurauksena meillä on nyt kaksi päätöstä samasta asiasta. Hallituksen päätös on niistä juridisesti heikompi ja kaatuu, jos siitä joku reklamoi. Otto-oikeuden määräajat ovat ohi teknisen lautakunnan päätöksistä. Täytyy katsoa tarkkaan, kenen tästä pitäisi päättää, että asia varmasti juridisesti pitää. Kauppakamarin möläytyksestä sen verran, että luulisi sielläkin olevan sen verran laskentatoimen osaamista, että kovin monta sataatuhatta alle kiinteistön kustannusten ei kannattaisi sopimuksia tehdä, vaikka veronmaksajien kukkarolla ollaankin. Lisäksi nimettömänä puskista huutelu osoittaa vain henkisen särmän puutetta.

Kalevi Karjalaiselle: Lakia ei todellakaan rikota!

Kalevi Karjalaiselle: Lakia ei todellakaan rikota! Kunnallisneuvos Kalevi Karjalainen on joko muistamaton, tietämätön tai asiaan täysin perehtymätön, kun hän väittää kirjoituksessaan: ”Päätöksessä on ilmeisesti rikottu jopa perustuslakia estämällä asian saattaminen esimerkiksi hallinto-oikeuden käsiteltäväksi”. Väite on täysin perätön. Kirjallisen varoituksen antaminen kunnalliselle viranomaiselle on tutkittu ja tulkittu Suomessa ylimpiä oikeusistuimia myöten. Korkein Hallinto-oikeus on antanut ennakkopäätöksensä asiasta (KHO 2005:30). KHO:n päätöksen 2005:30 mukaisesti varoitus ei ole kurinpitorangaistus, eikä sitä merkitä nimikirjaan. Varoitukselle ei myöskään ole säädetty mitään määrämuotoa. Varoitus on luonteeltaan työnantajan määräysvaltaan kuuluva työnjohdollinen ohjaus viranhaltijalle tai työntekijälle vastaisen varalle. Päätöksestä, jolla viranhaltijalle tai työntekijälle annetaan varoitus, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Kunnallisneuvos Karjalaisen aiemman työhistorian tuntien näin asiantuntemattoman, täysin perättömän väitteen esittäminen tuntuu käsittämättömältä. Tällaisilla kommenteilla saadaan lukeva yleisö hämmennyksen tilaan.

Laskuri nollaantui

Laskuri nollaantui. Kävijähistoria näyttää vajaata 6000 lukijaa. Kiitos kaikille. Pysykää linjalla

Tapaus Lundén osa 5: Uskottavuus ja luottamus koetuksella - näin minä asian näen

Kun asiat pitkistyvät ne myös mutkistuvat, vääristyvät, joutuvat sivuraiteille ja lopulta saavuttavat kyllästymispisteen. Näin on käynyt myös surullisenkuuluisassa Lundènin yläkoulun suunnittelusekoilussa. Aikaa on kulunut neljä vuotta. Suuri osa päättäjistäkin on vaihtunut, mikä osaltaan vaikeuttaa asian lopullista hoitamista. Ajanpeluu on näyttänyt tarkoitushakuiselta. Siinä hyvänä sopankeittäjänä hämmensi edellisen valtuustokauden tarkastuslautakunnan pj Mikko Laakso, jolle kaikki tähän asiaan liittyvät kysymykset näyttäytyivät ”valkopestyinä”. Pitkittelyn ja vetkuttelun työnjatkajaksi on osoittautunut uusi kaupunginhallituksen pj Arto Sepponen. KH päätti alkukesästä 20.6.2017 §129 seuraavaa:” Ehdotus: Kaupunginhallitus toteaa, että valtuuston kokouksessa 6.6.2017 tehdyt päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä eivätkä ole lainvastaisia, sekä päättää panna ne täytäntöön. Päätös:Hyväksyttiin.Sakari Ojala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo16.20.” Selkeästä päätöksestä (Sepponen itse pj) huolimatta Sepponen aloitti uuden ajanpeluun, jonka kuluessa on toistuvasti todistellut samaa mantraa, että kaikki on mennyt ihan oikein. Ydinhän valtuuston päätöksessä oli tarkastuslautakunnan esitys kuulemisen aloittamisesta neljän johtavan viranhaltijan osalta kirjallisten varoitusten antamiseksi. Kuulemiseen kutsuttujen johtavien viranhaltijoiden ylimielistä käyttäytymistä kuvastanee, että yksikään heistä ei saapunut kaupungihallituksen kuulemistilaisuuteen, joka perustui tarkastuslautakunnan ja valtuuston päätöksiin. Mahdollisuus oli annettu mutta sitä ei käytetty. Pelkistän asiaa ja esitän jokaisen kuultavaksi esitetyn viranhaltijan kohdalta yhden asian esimerkkinä menettelyistä, joihin on toistuvasti penätty selkovastauksia, joita ei ole saatu. Kaupunginjohtaja Turunen on solminut surullisenkuuluisan suunnittelusopimuksen Lundènin toimiston kanssa, vaikka asia hallintosäännön mukaan olisi kuulunut kaupunginhallitukselle. Entisen sivistysjohtajan Kari Koistisen toimista tarkastuslautakunta esittää mm seuraavaa:” entiselle sivistysjohtaja Kari Koistiselle annetaan kirjallinen varoitus laskun maksussa ilmenneiden eäselvyyksien perusteella.” Ote tilintarkastuskertomuksesta kertoo koruttomasti:” Lundén Architecture Oy on lähettänyt 11.12.2015 päivätyn laskun summaltaan 146.490 € (alv 0 %). Lasku ei ole tullut kaupungin ostoreskontraan. Laskun liitteenä ei ole ollut erittelyä siitä, mitä lasku tarkkaan ottaen on sisältänyt. Laskun käsittelyvaiheessa on pyydetty laskuttajalta erittelyä laskun sisällöstä, mutta sitä ei ole välittömästi saatu/löydetty. Laskun on hyväksynyt maksuun sivistysjohtaja ja se on maksettu 16.2.2016. Laskusta 124.027,38€ kuuluu selkeästi investointimenoksi. Investointimenojen hyväksyjä on kiinteistöpäällikkö. Entisen kiinteistöpäällikön Reijo Raition osalta tarkastuslautakunnan teksti kuuluu:” kiinteistöpäällikkö Reijo Raitiolle annetaan kirjallinen varoitus rakennushankkeen laajenemisesta alkuperäisestä yli kaksinkertaiseksi (6500 m2) ilman, että asiaa olisi saatettu hallituksen käsittelyyn. Reijo Raitio on rakennushankkeen suunnittelusopimuksessa nimetty edustamaan kaupunkia teknillisissä asioissa.”. Suunnittelun levähtäminen paljon alkuperäistä suuremmaksi hallitsemattomaksi, kalliiksi vyyhdeksi on yksi kiistellyimmistä kohdista, koska hallitus ei asiaa ole koskaan käsitellyt. Hallintojohtaja Ulla Nykänen on toinen edellä mainitun suunnittelusopimuksen allekirjoittajista. Kirjallisessa vastineessaan Nykänen kertoo olleensa allekirjoituksessa vain varmentajan asemassa. Ehkä hänen olisi ollut syytä varmentaa, että ensimmäisellä allekirjoittajalla on hallintosaannön mukaan oikeus allekirjoittaa sopimus. Edellä esitettyjen esimerkkien perusteella jokainen voi miettiä, meniköhän kaikki aivan säädösten mukaan. Uskottavuuden ja luottamuksen kannalta ei näytä kovin hyvältä, jos asia sivuutetaan pelkällä hymistelyllä. Alpo Salo (Dem) Kaupunginhallituksen 2. vpj , valtuuston jäsen (sarja päättyy )

Linjasta ja linjattomuudesta

Kuuntelen paljon radiota. Sieltä tulee mielenkiintoisia ohjelmia. Tietomäärä kuunnellessa kasvaa ja monipuolistuu. Muutama päivä takaperin höristin korviani. Etelä-Savon Ylen kanavalla käsiteltiin Pieksämäen Demarit ry:n erottamista kunnallisjärjestöstä. Haastateltavana oli Heikki Martikainen. Millään tavalla yksilöimättä hän kertoi linjojen ja näkemysten olevan niin kaukana toisistaan, että kompromissi ei ole mahdollinen. Jäin pohtimaan, että mitähän mies mahtoi tarkoittaa. Kaikille tasapuoliset yhteiskunnalliset peruspalvelut ovat hyvivointiyhteiskuntamme kivijalka. Se on mielestäni tänä päivänä keskeisin sosialidemokratian arvopohjista. Siitä Pieksämäen Demarit ry ei ole lipsunut kertaakaan. Taisto perusturvan kokonaisulkoistuksesta on oivin esimerkki asiasta. Olimme puolueen linjalla ja taistelimme menestyksellisesti sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ulkoistusta vastaan. Osa SDP:stä äänesti ulkoistuksen puolesta, vaikka piirihallituskin oli yksiselitteisesti ohjeistanut äänestämään ulkoistusta vastaan. Samoin puoluetoimistosta puoluesihteeri Paananen lähetti sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että tällainen ulkoistus ei ole puolueen linjan mukainen. Linjaero oli todella selvä niinkuin Martikainen kertoo. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä ryhmien linjauksista. Toinen linjakysymys, mistä Pieksämäen Demarit ry on ollut jatkuvasti huolissaan on kaupunginjohtaja Turusen toimikaudella tapahtunut kaupunkimme nopea ja kovahko velkaantuminen. Olen ryhmämme pj:na kiinnittänyt asiaan valtuustossa huomioita vuosittain niin talousarviokäsittelyssä kuin tilinpäätöskeskustelussakin. Toisen puolen avainhenkilöiden Erkki Huupposen ja Sakari Ojalan en ole viimeiseen kahdeksaan vuoteen kuullut valtuustossa pitävän yhtään linjapuhetta kaupungin talouden suunnasta tai mistään muustakaan avainkysymyksestä. Linjasta ei voi silloin puhua kovin suuren rintaääneen. Pieksämäen Demarit ry on julkisissa kirjoituksissa niin ryhmänä kuin yksilöinä puolustanut voimakkaasti päätöksenteon avoimuutta, tasavertaisia julkisia palveluita ja ihmisten kohtaamista ihmisinä eikä pelkkinä kylminä numeroina. Arvojen julkinen käsittely näyttää sekin olevan aika harvojen käsissä. Päätöksenteon moraali on yksi linjauksen kulmakivistä. Pieksämäen Demarit ry ei ole valmis minkäänlaiseen suhmurointiin eikä valtuuksien ylityksiin. Epäselvyyksiä ei voi lakaista maton alle vaan jossakin vaiheessa pöytä on saatava puhtaaksi. Tätähän edellyttää valtuuston päätöskin. Lukeminenkin lisää tiedon määrää. Luin tuossa SDP:n sääntöjä. Siellä kerrottiin, että puolueosasto otetaan kunnallisjärjestön jäseneksi hakemuksesta. Pieksämäen Demarit ry ei ole koskaan hakenut kunnallisjärjestön jäsenyyttä eikä sitä niin muodoin ole sinne hyväksyttykään. Siksi meidän teatraalinen erottaminen kunnallisjärjestöstä oli aivan turha toimenpide. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että puolueesta nimeltä SDP meitä ei ole erotettu. Jatkamme omana valtuustoryhmänä nimellä Pieksämäen Demarit ry ja tavoitteemme on edelleen tavallisen ihmisen asian ajaminen yhteiskuntamme kivijalkapalveluja puolustaen.

Selvitys Hiekanpään sotkuista kaupunginhallituksessa

Tulokseksi tuli pelkkää sanahelinää. Virkamiesten mihinkään puuttumaton esitys voitti ääni 6 – 5. Tarkempaan syyniin asian olisivat halunneet Klen, Ockenström, Salo, Tenhunen ja Viljakainen. Hävinnyt esitys olisi halunnut selvitystä seuraavista: 1. Hiekanpään koulusuunnittelun konsulttisopimus Hallintosäännön mukaan ainoastaan kaupunginhallituksella on toimivalta hyväksyä mm. talonrakentamiseen kuuluvat suunnittelusopimukset. Kaupunginjohtajalla tai hallintojohtajalla ei ole tällaista hyväksymisvaltaa. Tarkastuslautakunnan on syytä selvityttää ulkopuolisilla hallinto-oikeuden asiantuntijoilla, onko mahdollista, että kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja ovat ylittäneet toimivaltuutensa hyväksymällä suunnittelusopimuksen Lunden Architecture Oy:n kanssa tuomatta sopimusta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusta ei ole myöskään tuotu tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kuin sopimus tuotiin pöytäkirjan liitteeksi 26.1.2017 kaupunginhallituksen jäsenen Alpo Salon toimittamana ja vaatimuksesta. Tarkastuslautakunnan on syytä myös selvityttää, vastaako konsultin kanssa tehty sopimus kaupunginhallituksessa 23.9.2014 hyväksyttyä konsultin tarjousta. ”Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintalain mukaan hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Hankintamenettelyn sääntelyssä sopimuksen syntymisellä on merkitystä käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen kannalta.” (hankinnat.fi). 2. Yläkoulun lisäosan suunnittelun laajentuminen 6500 bruttoneliömetrin rakennukseksi Kaupunginhallituksen käsittelyyn ei ole missään vaiheessa tuotu käsiteltäväksi yläkoulun suunnittelun laajentamista. Esitys suunnittelun laajentamisesta olisi tullut viedä valtuustolle ja vasta valtuuston hyväksymisen jälkeen hallitus olisi voinut tehdä uuden suunnittelusopimuksen, joka olisi pitänyt myös kilpailuttaa. Tarkastuslautakunnan on syytä selvittää, ketkä ja milloin sopivat arkkitehdin kanssa laajennetusta suunnittelusta. 3. Rakennusurakan kilpailuttaminen ja valtuuston päätöksenteko kaupunginhallitukselle ei ole tuotu päätettäväksi kouluhankkeen urakkakilpailutusta, vaikka hankkeen laajuus on ollut selvästi suurempi, mitä valtuuston hyväksymä investointibudjetti olisi edellyttänyt. Urakkakilpailutus julkaistiin Hilmassa 11.12.2015, eli ennen kuin valtuusto oli käsitellyt hanketta. Se tapahtui vasta 15.12.2015. Näin ollen kilpailutus ei perustunut valtuuston päätökseen vaan viranhaltijoiden toimenpiteisiin. Valtuuston 15.12.2015 tekemä päätös ei ota kantaa rakennuksen kokoon vaan päätöksessä todetaan, että kaupunki rakennuttaa Hiekanpään alueelle uutta opetustilaa ensivaiheessa yläkoulun tarpeisiin. 4. Hiekkishankkeiden rahankäyttö Hiekanpään alueen suunnitteluhankkeiden osalta ei ole selvitetty viranhaltijoiden toimintaa ja rahankäyttöä valtuuston edellyttämällä tarkkuudella. Hankkeiden toimintaa ja rahojen käyttöä olisi syytä tutkia myös alle 3000 euron laskujen osalta 5. Lunden Architecturen laskutus ja laskujen hyväksymismenettely Lunden Architecturelta Pieksämäen kaupungille tulleet 30 laskua sisältävät merkittävän määrän tuntiveloituksella tehtyä työtä, joka on kohdistunut neliöhinnalla tehtävään koulurakennuksen suunnitteluun ja toisaalta erilaisiin suunnitteluprojekteihin Naarajärvellä, Jäppilässä ja Virtasalmella. Näiden laskutusten tilaajien ja hyväksyjien valtuuksia on tarkastuslautakunnassa syytä tutkia aiemmin tehtyä tarkemmin. Kuutta kaupunginhallituksen jäsentä ei nähtävästi kiinnosta tietää, mitä todella on tapahtunut. Lyökö enemmistö mahdollisesti laimin laillisuudenvalvontaa ohittaessaan asian ylimalkaisesti?

Tapaus Lundén osa 3 Loppunäytös - näin minä asian näen

Tiedon valo on laskeutunut kaupungintalon ylle. Sielläkin on huomattu, että 17.1.2017 kaupunginhallituksessa ruhjomalla murjottu päätös Lundénin palauttamisesta yläkouluhankkeen suunnittelun veturiksi on valtuuston päätösten vastainen ja täysin laiton. Voidaan liioittelematta sanoa, että pieni joukko kaupunginjohtajan ”opastamana” kaappasi hetkellisesti valtuuston vallan. Menettelyn seurauksena kaupungintalolle on saamani tiedon mukaan tullut poikkeuksellisen suuri itseoikaisupyyntöjen tulva. Toivonkin, että tänään 31.1.2017 olevassa kaupunginvaltuuston kokouksessa kerrotaan kuinka moni henkilö on vaatinut itseoikaisua kyseiseen menettelyyn. ”Vallankaappaus” kesti vain ohimenevän hetken mutta Lundénin toimiston työntäminen suunnittelijaksi ei suinkaan päättynyt. Kaupunginhallitus marssitettiin pikavauhtia ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa ainoana asiana oli tietenkin Lundénin jatkosopimus. Taas äänestettiin ja 6 – 5 äänin hallitus esittää valtuustolle Lundénin jatkoa. Kaupunginhallituksen kokouksessa tuli kuitenkin mielenkiintoista lisävalaistusta. Liitteeksi tuli mm rakennuttajaksi valitun Sweco Oy:n laatima aikataulutus koulun rakennushankkeesta. Sen mukaan arkkitehtisuunnittelun kilpailutus avoimelta pöydältä ei vaarannakaan aikataulua vaan koulu valmistuu elokuulle 2019. Näyttääkin siltä, että kinassa onkin kysymys siitä, että osa haluaa Lundénin ja osa haluaa avoimesti ja läpinäkyvästi valmistellun koulun. Liiteaineistosta löytyy myös hyvin väljästi muotoiltu sopimus Lundénin ja kaupungin välillä. Sopimiksen tarkistuksiin ja täydennyksiin valaistusta ei kuitenkaan vielä näy. Olen saanut harvinaisen paljon viestejä niin kuntalaisilta kuin muilta valtuutetuiltakin yli puoluerajojen. Niiden yhteisessä sanomassa on kaksi kärkeä. Ensinnäkin ihmetellään sitä, miten on mahdollista, että suunnitteluun on käytetty jo lähes miljoona euroa ja toinen toistuva kysymys koskee asiaa, johon erityisilintarkastuskaan ei kyennyt tai halunnut vastata. Halutaan tietenkin tietää, kuka tai ketkä nämä tilaukset/toimeksiannot ovat junailleet. Uskon lapsenomaisesti, että tämäkin kasa pengotaan niin pohjaa myöten, että asia valkenee kaikille. Yhtä kaikki. Tänään tiistaina 31. päivänä tammikuuta armon vuonna 2017 asiassa tulee ainakin välipäätös, toivottavasti se on tältä osin myös loppunäytös. Silloin ratkaistaan, näin kunnallisvaalien painaessa päälle, yksi kunnalliselämäämme hiertänyt asia. Silloin selviää, ketkä kuuluvat ”Lundénin puolueeseen” ja ketkä kannattavat avointa ja läpinäkyvää valmistelua ja suunnittelua. Koulustahan ei ole kysymys. Sehän tulee Hiekanpäähän valtuuston päätöksen mukaisesti. Kyse on siis aivan muusta. Siitä jokainen voi hahmottaa mielessään oman tulkintansa. Luvassa on siis ilmaista ”teatteria”. Tulkaa kaikki paikan päälle Kanttilaan seuraamaan valtuuston kokousta. Avaahan tilaisuus mielenkiintoisen ikkunan seurata oman valtuutetun toimintaa kiperässä paikassa. Tervetuloa. Tapaamisiin!

Tapaus Lundén osa 2 - miten minä sen näen

Joulukuussa 2016 näytti kaikki Pieksämäen politiikassa seesteiseltä. Oli sulassa sovussa päätetty kouluverkkoselvityksen jälkeen sijoittaa yläkoulu Hiekanpäähän. Valtuustossa oli myös päätetty aloittaa suunnittelijan valinta avoimella kilpailutuksella. Hallitus oli nimittänyt keskuudestaan Rakennustoimikunnan, joka intoa puhuen tarttui haastavaan tehtävään asiantuntijanaan tekninen johtaja Tapani Mähönen. Päällä olleista hallintovalituksista ja täytäntöönpanokieltovaatimuksista huolimatta toimikunta pääsi asiassa eteenpäin ja päivitetty kouluverkkoselvitys valmistui joulukuuksi ja sen perustella hankkeen kokoa pienennettiin noin 10%. Rakennuttaja on isossa projektissa toimija, joka pitää kaikkia naruja käsissään eli vastaa aikataulutuksista, kilpailutuksista ja kaikesta toiminnan yhteen nivomiseen liittyvästä. Rakennuttajaksi valikoitui kuopiolainen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, jolla on laaja kokemus isojen projektien läpiviennistä. Rakennuttaja tarttuikin työhön viivyttelemättä ja lupasi aikataulutuksen niin kilpailutuksista kuin rakentamisesta valmistuvan nyt tammikuussa 2017. Suusanallisesti ennakkotietona rakennuttaja kertoi aikataulun, että koulu on valmiina elokuussa 2019 olevan haastava mutta mahdollinen, ellei kukaan ryhdy heittämään kapuloita rattaisiiin. Siis kaikki hyvin. Ei kun töihin. Mutta mitä sitten tapahtui!? Jatko on taas kuin pahaa unta. Kaupunginhallituksen listalle 17.1.2017 ilmestyi pykälä, jossa oli tarkoitus käyttää otto-oikeutta Rakennustoimikunnan yksimieliseen päätökseen yläkoulun suunnittelun kilpailutuksesta. Rakennustoimikunta ei kuitenkaan painostuksen edessä taipunut ja muotoseikasta johtuen kaupunginjohtaja ei pystynytkään käyttämään otto-oikeutta. Niinpä kaupunginjohtaja päätyi varasuunnitelmaansa ja esitti koko Rakennustoimikunnan erottamista ja seuraavassa pykälässä suunnittelutoiminnan jatkamista Lundénin toimiston kanssa. Nämä uusina pykälinä, joita ei etukäteen ollut hallituksen esityslistalla. Siis mitä oikein tapahtui? Tapahtui se, mitä kaikkein vähiten toivottiin. Kiistelty Lundénin toimisto tuotiin takaisin suunnittelukuvioihin hallituksen äänestyspäätöksellä Valtuuston yksiselitteisen päätöksen vastaisesti. Pelätty jarrukapula on siis heitetty, koska erityistilintarkastuksen alaisen suunnittelijan jatkopesti aiheuttanee itseoikaisupyyntöjä kaupunginhallitukselle ja ensimmäinen viivästyskierros on nähnyt päivänvalon. Pahimmassa lykyssä asiaa puidaan hallinto-oikeudessa ja silloin aikaa palaakin. Surullista ja harmillista. Jokainen pohtikoon omassa mielessään, miksi meille pakkomielteisesti tarjotaan Lundénin toimistoa. Onko asiassa jotain, mitä meille ei mahdollisesti ole kerrottu? Tarjottu Lundénin toimiston jatkopesti maksaisi aiempien lisäksi 328.650,00€ +alv arkkitehti- ja pääsuunnittelutöistä. Lisäksi Lundénin toimisto velkoo kaupungilta jo 15.6.2016 erääntynyttä 88.990,30 +alv euron summaa. Palavereista pitäisi maksaa vielä erikseen 680€ + alv henkilöltä ja tuntitöistä pääsuunnittelijalle 105€+alv tunnilta ja muille kympin vähemmän. Maksettavaa siis riittää. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kangasniemi rakennutti suunnilleen saman kokoisen yhtenäiskoulukompleksin. Heillä oli kuulemma erittäin kokenut arkkitehti, joka veloitti suunnittelusta 185.000 euroa. Tarjous ei kuulemma ollut edes halvin.

Tapaus Lundén - näin minä asian näen

Tapaus Lundén - näin minä asian näen Kaupunginhallitus on käsitellyt arkkitehtitoimisto Lundenin kanssa tehtyä suunnittelusopimusta tähän mennessä tasan yhden kerran. Tuo tapahtui 23.9.2014. Pykälä on numeromerkinnältään 154. Yläkoulusuunnittelun osalta kaupunki tilaa tässä pykälässä yläkoulun lisäosan suunnittelun neliöhinnaltaan 75€/m2.Tuon 2500 neliön suunnittelu olisi maksanut tämän mukaan 187500€. Puolet yläkoulun oppilaistahan oli sovittu sijoitettavaksi Kirkkopalvelujen tiloihin ns B-rakennukseen. Kaikki oli vielä hyvin mutta hetkeä myöhemmin mopo karkasi käsistä. Lundenin toimisto on asiamiehen välityksellä lähestynyt kaupunkia kirjeellä 29.11.2016. Se on karhukirje mutta siitä ilmenee mielenkiintoisesti, että tilaaja onkin suunnittelutyön alkaessa jo huhtikuussa 2015 päättänyt tilata kokonaisen 6500 brm2 yläkoulun suunnittelun. Asia ei siis ole koskaan tullut päättävien elinten esityslistoille. Tilauksen tehneen henkilön nimi ei kirjeissä ilmene ja sen kysyminen näyttää olleen ylivoimainen tehtävä erityistilintarkastuksen suorittajillekin. Rakennuksen koon kasvaessa näyttävät neliöhintavaateetkin kasvaneen. Lundenin asianajotoimiston ilmoituksen mukaan hinta on korotettu alkuperäisestä 75€:sta 95,44€:oon /brm2. Rahassa pelkkä korotus merkitsi 132860,00€. Mielenkiintoinen kohta kirjeessä kuuluu seuraavasti: ”Mikäli kiinteistöpäällikkö Raitio on asiasta neuvotellessaan ja sopiessaan ylittänyt kelpoisuutensa, ei tämä ole tullut Konsultin tietoon eikä kelpoisuuden mahdollinen puutteellisuus ole Konsultin riskillä.”. Kummallista on, että erityistilintarkastuksen suorittajat eivät vaivautuneet kysymään Lundenilta tästä asiasta mitään tai ei se ainakaan heidän raportistaan ilmene. Erityistilintarkastuksen raportin mukaan Lunden Architecture Oy:lle on maksettu yhteensä 660.261,09€. Asianajotoimiston kirjeen mukaan vielä laskuttamattoman suunnittelutyön osuus yläkoulun osalta olisi 272.000,00€. Erityistilintarkastus on linjansa mukaisesti hienovaraisen kohtelias. Siellä kerrotaan, että olisi ollut syytä tehdä hallituksessa päätöksiä. Täytyy muistaa, että hallitus käsittelee asioita ja tekee päätöksiä vain valmistelun pohjalta. Jos sinne ei tuoda asioita ei niitä voi käsitelläkään. Ei tuotu. Yläkoulun Rakennustoimikunta päätti yksimielisesti viime tiistaina kilpailuttaa yläkoulun suunnittelun puhtaalta pöydältä mutta johtavat virkamiehet haluavat näköjään pyyhkiä rakennustoimikunnalla pöytää, koska ensi viikon kaupunginhallituksen listalle näyttää ilmestyneen pykälä, jonka mukaan hallitus kumoaisi rakennustoimikunnan päätöksen ja tekisi Lundenin toimiston kanssa muutetun/täydennetyn suunnittelusopimuksen. Mielenkiintoiseksi asian tekee summa, joka mainitaan pykälän johdantotekstissä. Suunnitteluun kerrotaan palaneen tähän mennessä noin 800.000,00€ . Melkein koko summa puhtailla virkamiespäätöksillä. Hallintosäännöstä vain ei taida sellaisia valtuuksia löytyä. Väistämättä herää kysymys, mitä muuta yläkoulun lisäksi Lundenilla on suunnittelutettu, onko ne kilpailutettu asianmukaisesti, onko niistä tehty asianmukaiset päätökset, kuka ne tilasi. Olisihan tämä Lundenin kanssa sopimuksen päivittäminen kätevä tapa siivota kaikki epäselvyydet pois päiväjärjestyksestä. Oman mielenkiintonsa soppaan tuo kesken oleva erityistilintarkastusprosessi. Sen keskiössähän on nimenomaan mm yläkoulun suunnitteluprosessiin liittyvä päätöksenteko. Valtuustohan ei ole tältä osin myöntänyt vieläkään tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2015. Valtuuston kokouksissa virkamiehet ovat näiden asioiden käsittelyssä ponnekkaasti ilmoittaneet esteellisyytensä. Nyt kuitenkin johtava virkamies esittää hallitukselle, että jatketaan pokkana prosessia, josta em tili- ja vastuuvapaus on hyväksymättä. Jääviys näyttää olevan kuin veteen piirretty viiva.