Tapaus Lundén osa 2 - miten minä sen näen

Joulukuussa 2016 näytti kaikki Pieksämäen politiikassa seesteiseltä. Oli sulassa sovussa päätetty kouluverkkoselvityksen jälkeen sijoittaa yläkoulu Hiekanpäähän. Valtuustossa oli myös päätetty aloittaa suunnittelijan valinta avoimella kilpailutuksella. Hallitus oli nimittänyt keskuudestaan Rakennustoimikunnan, joka intoa puhuen tarttui haastavaan tehtävään asiantuntijanaan tekninen johtaja Tapani Mähönen. Päällä olleista hallintovalituksista ja täytäntöönpanokieltovaatimuksista huolimatta toimikunta pääsi asiassa eteenpäin ja päivitetty kouluverkkoselvitys valmistui joulukuuksi ja sen perustella hankkeen kokoa pienennettiin noin 10%. Rakennuttaja on isossa projektissa toimija, joka pitää kaikkia naruja käsissään eli vastaa aikataulutuksista, kilpailutuksista ja kaikesta toiminnan yhteen nivomiseen liittyvästä. Rakennuttajaksi valikoitui kuopiolainen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, jolla on laaja kokemus isojen projektien läpiviennistä. Rakennuttaja tarttuikin työhön viivyttelemättä ja lupasi aikataulutuksen niin kilpailutuksista kuin rakentamisesta valmistuvan nyt tammikuussa 2017. Suusanallisesti ennakkotietona rakennuttaja kertoi aikataulun, että koulu on valmiina elokuussa 2019 olevan haastava mutta mahdollinen, ellei kukaan ryhdy heittämään kapuloita rattaisiiin. Siis kaikki hyvin. Ei kun töihin. Mutta mitä sitten tapahtui!? Jatko on taas kuin pahaa unta. Kaupunginhallituksen listalle 17.1.2017 ilmestyi pykälä, jossa oli tarkoitus käyttää otto-oikeutta Rakennustoimikunnan yksimieliseen päätökseen yläkoulun suunnittelun kilpailutuksesta. Rakennustoimikunta ei kuitenkaan painostuksen edessä taipunut ja muotoseikasta johtuen kaupunginjohtaja ei pystynytkään käyttämään otto-oikeutta. Niinpä kaupunginjohtaja päätyi varasuunnitelmaansa ja esitti koko Rakennustoimikunnan erottamista ja seuraavassa pykälässä suunnittelutoiminnan jatkamista Lundénin toimiston kanssa. Nämä uusina pykälinä, joita ei etukäteen ollut hallituksen esityslistalla. Siis mitä oikein tapahtui? Tapahtui se, mitä kaikkein vähiten toivottiin. Kiistelty Lundénin toimisto tuotiin takaisin suunnittelukuvioihin hallituksen äänestyspäätöksellä Valtuuston yksiselitteisen päätöksen vastaisesti. Pelätty jarrukapula on siis heitetty, koska erityistilintarkastuksen alaisen suunnittelijan jatkopesti aiheuttanee itseoikaisupyyntöjä kaupunginhallitukselle ja ensimmäinen viivästyskierros on nähnyt päivänvalon. Pahimmassa lykyssä asiaa puidaan hallinto-oikeudessa ja silloin aikaa palaakin. Surullista ja harmillista. Jokainen pohtikoon omassa mielessään, miksi meille pakkomielteisesti tarjotaan Lundénin toimistoa. Onko asiassa jotain, mitä meille ei mahdollisesti ole kerrottu? Tarjottu Lundénin toimiston jatkopesti maksaisi aiempien lisäksi 328.650,00€ +alv arkkitehti- ja pääsuunnittelutöistä. Lisäksi Lundénin toimisto velkoo kaupungilta jo 15.6.2016 erääntynyttä 88.990,30 +alv euron summaa. Palavereista pitäisi maksaa vielä erikseen 680€ + alv henkilöltä ja tuntitöistä pääsuunnittelijalle 105€+alv tunnilta ja muille kympin vähemmän. Maksettavaa siis riittää. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kangasniemi rakennutti suunnilleen saman kokoisen yhtenäiskoulukompleksin. Heillä oli kuulemma erittäin kokenut arkkitehti, joka veloitti suunnittelusta 185.000 euroa. Tarjous ei kuulemma ollut edes halvin.

Tapaus Lundén - näin minä asian näen

Tapaus Lundén - näin minä asian näen Kaupunginhallitus on käsitellyt arkkitehtitoimisto Lundenin kanssa tehtyä suunnittelusopimusta tähän mennessä tasan yhden kerran. Tuo tapahtui 23.9.2014. Pykälä on numeromerkinnältään 154. Yläkoulusuunnittelun osalta kaupunki tilaa tässä pykälässä yläkoulun lisäosan suunnittelun neliöhinnaltaan 75€/m2.Tuon 2500 neliön suunnittelu olisi maksanut tämän mukaan 187500€. Puolet yläkoulun oppilaistahan oli sovittu sijoitettavaksi Kirkkopalvelujen tiloihin ns B-rakennukseen. Kaikki oli vielä hyvin mutta hetkeä myöhemmin mopo karkasi käsistä. Lundenin toimisto on asiamiehen välityksellä lähestynyt kaupunkia kirjeellä 29.11.2016. Se on karhukirje mutta siitä ilmenee mielenkiintoisesti, että tilaaja onkin suunnittelutyön alkaessa jo huhtikuussa 2015 päättänyt tilata kokonaisen 6500 brm2 yläkoulun suunnittelun. Asia ei siis ole koskaan tullut päättävien elinten esityslistoille. Tilauksen tehneen henkilön nimi ei kirjeissä ilmene ja sen kysyminen näyttää olleen ylivoimainen tehtävä erityistilintarkastuksen suorittajillekin. Rakennuksen koon kasvaessa näyttävät neliöhintavaateetkin kasvaneen. Lundenin asianajotoimiston ilmoituksen mukaan hinta on korotettu alkuperäisestä 75€:sta 95,44€:oon /brm2. Rahassa pelkkä korotus merkitsi 132860,00€. Mielenkiintoinen kohta kirjeessä kuuluu seuraavasti: ”Mikäli kiinteistöpäällikkö Raitio on asiasta neuvotellessaan ja sopiessaan ylittänyt kelpoisuutensa, ei tämä ole tullut Konsultin tietoon eikä kelpoisuuden mahdollinen puutteellisuus ole Konsultin riskillä.”. Kummallista on, että erityistilintarkastuksen suorittajat eivät vaivautuneet kysymään Lundenilta tästä asiasta mitään tai ei se ainakaan heidän raportistaan ilmene. Erityistilintarkastuksen raportin mukaan Lunden Architecture Oy:lle on maksettu yhteensä 660.261,09€. Asianajotoimiston kirjeen mukaan vielä laskuttamattoman suunnittelutyön osuus yläkoulun osalta olisi 272.000,00€. Erityistilintarkastus on linjansa mukaisesti hienovaraisen kohtelias. Siellä kerrotaan, että olisi ollut syytä tehdä hallituksessa päätöksiä. Täytyy muistaa, että hallitus käsittelee asioita ja tekee päätöksiä vain valmistelun pohjalta. Jos sinne ei tuoda asioita ei niitä voi käsitelläkään. Ei tuotu. Yläkoulun Rakennustoimikunta päätti yksimielisesti viime tiistaina kilpailuttaa yläkoulun suunnittelun puhtaalta pöydältä mutta johtavat virkamiehet haluavat näköjään pyyhkiä rakennustoimikunnalla pöytää, koska ensi viikon kaupunginhallituksen listalle näyttää ilmestyneen pykälä, jonka mukaan hallitus kumoaisi rakennustoimikunnan päätöksen ja tekisi Lundenin toimiston kanssa muutetun/täydennetyn suunnittelusopimuksen. Mielenkiintoiseksi asian tekee summa, joka mainitaan pykälän johdantotekstissä. Suunnitteluun kerrotaan palaneen tähän mennessä noin 800.000,00€ . Melkein koko summa puhtailla virkamiespäätöksillä. Hallintosäännöstä vain ei taida sellaisia valtuuksia löytyä. Väistämättä herää kysymys, mitä muuta yläkoulun lisäksi Lundenilla on suunnittelutettu, onko ne kilpailutettu asianmukaisesti, onko niistä tehty asianmukaiset päätökset, kuka ne tilasi. Olisihan tämä Lundenin kanssa sopimuksen päivittäminen kätevä tapa siivota kaikki epäselvyydet pois päiväjärjestyksestä. Oman mielenkiintonsa soppaan tuo kesken oleva erityistilintarkastusprosessi. Sen keskiössähän on nimenomaan mm yläkoulun suunnitteluprosessiin liittyvä päätöksenteko. Valtuustohan ei ole tältä osin myöntänyt vieläkään tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2015. Valtuuston kokouksissa virkamiehet ovat näiden asioiden käsittelyssä ponnekkaasti ilmoittaneet esteellisyytensä. Nyt kuitenkin johtava virkamies esittää hallitukselle, että jatketaan pokkana prosessia, josta em tili- ja vastuuvapaus on hyväksymättä. Jääviys näyttää olevan kuin veteen piirretty viiva.

Pieksämäen suunta?

Pieksämäen suunta? Kaupunginhallitus on maanantaina (18.1.) sorvaamassa esitystä Pieksämäen lausunnoksi itsehallinto-/sotealue-asiassa. Ei ole siis kyse päätöksestä vaan kysytystä mielipiteestä. Päätökset tehdään valtakunnallisesti. Kaupunginjohtaja esittää mielipiteeksemme suuntautumista Pohjois-Savoon. Hänen näkemykseensä en halua tässä vaiheessa ottaa ehdotonta kantaa mutta mielestäni esitys perustuu tosi suppeaan ja yksipuoliseen valmisteluun. Perusteellisen pohdinnan olisi pitänyt nostaa esiin ainakin seuraavia asioita: - minkä signaalin asia antaa Etelä-Savolle, jos joudumme sinne kuitenkin maan hallituksen päätöksen mukaisesti kuulumaan - meillä on menossa neuvonpito, jonka mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tulee Pieksämäelle toimimaan lopetetun oman erikoissairaanhoidon jälkeen. Tuskin tämä parantaa ilmapiiriä siinä asiassa. Saatta hiipua into tulla tekemään toimintoja Pieksämäelle kahdeksi vuodeksi. - meidän toisen asteen koulutuksemme järjestää Etelä-Savon koulutus Oy, josta leijonan osan omistaa Mikkelin kaupunki. Onko Mikkelin kaupungilla pitkässä juoksussa suurtakaan intressiä rahoittaa Pohjois-Savon alueella koulutusta. Toisen asteen koulutusta on myös väläytelty pitkässä juoksussa siirrettäväksi itsehallintoalueiden alle. - kaupunginjohtaja Turunen väläytti Ylen hastattelussa, että perusturvan irrotessa kunnista ja valtaosan rahoituksesta siirtyessä itsehallintoalueille myös Pieksämäkeä odottaa mahdollinen kuntaliitos. Jos hylkäämme Etelä-Savon myös kaupunginjohtajan väläyttelemä kuntaliitos olisi tehtävä ilmeisesti Varkauden suuntaan - vasta muutettu äänestysaluejako valtakunnallisissa vaaleissa menisi uusiksi ? - painoarvomme Etelä-Savon itsehallintoalueella olisi n 13% eli noin 10 valtuutettua itsehallintoalueen valtuustoon. Pohjois-Savon päätöksenteossa painoarvomme olisi noin 7 %, millä vaalimatematiikan seurauksena ehkä 3 paikkaa valtuustoon (ehkä 2 keskustasta ja 1 sdp:stä) - pelastuslaitokset ovat olleet kovassa turbulenssissa. Hylkäämmekö Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja siirrymmekö Pohjois-Savon organisaatioon? - osuuskaupat ovat perinteisesti olleet maakunnallisia organisaatioita. Mitä siellä tapahtuu. Vaikuttaako se vääntöön kauppakeskuksesta? - erikoissairaanhoito on todella pieni osuus ratkaisussa. ”Kovin” erikoissairaanhoitomme hoidetaan varmasti jatkossakin Kuopiossa olkoon sitten aluesuuntamme mikä hyvänsä. Sen asian painoarvoa olisi ehkä ollut syytä punnita tarkemmin. - itsehallintoalueiden rahoitusmallit ovat valtakunnallisesti ratkaisematta mutta terveiset isolta kirkolta ovat kuiskineet, että rahoitukseen olisi tulossa tasausjärjestelmä, jolla turvattaisiin samankokoiset maksuosuudet asukasta kohden riippumatta alueen koosta. Siksi taloudellisista vaikutuksista tulisi tehdä perusteellisempi analyyttinen tarkastelu. Valtuusto on viikon päästä temppelin harjalla. Suosittelen monipuolista pohdiskelua ennen ovien paukuttelua kovin raflaavasti.

Vain 140 miljoonan euron tähden

Vain 140 miljoonan euron tähden! Vuosi on 2002. Pieksämäki on siivonnut talouttaan. On tehty kipeitä ratkaisuja. On myyty mm oma kruununjalokivi – on luovuttu omasta energialaitoksesta. Samassa rytäkässä on siivottu kaupunginjohtajakin sivuraiteille. Päivä näyttää paistavan miltei velattomalle kaupungille, jota uusi luotsi käy ennakkoluulottomasti ohjaamaan uusille urille, kohti menestyksen tähtitaivasta. Velkaa on tilinpäätöksessä vaivaiset 525€ asukasta kohden, siitäkin puolet yrityksille välitettyä lainaa. Kaupungin omaa velkaa on siis reilu 200€ asukasta kohti. Luottamusmiehet ja –naiset vakuuttelevat, että kaupunkia ei enää koskaan pidä laskea samanlaiseen velkakierteeseen. Tapahtumista on kulunut 13 vuotta ja on aika kääntää uusi lehti ja katsoa mihin on tultu. xxx Historian muistaen rakkaan kaupunkimme tämän päivän talousluvut vaikuttavat hivenen hämmentäviltä. Velkaa on ydinkaupungilla 71,4 miljoonaa euroa ja kun kaikki kaupungin yhtiöt ja muut vastaavat otetaan lukuun niin velka ponnahtaa yli 103 miljoonan euron. Jaetaanpa luku hupenevalla asukasmäärällämme. Jokaiselle vastasyntyneestä haudanpartaalla horjuvaan velkaa on laskennallisesti 5449,73€. Nelihenkisen perusperheen laskennallinen osuus kaupunkimme vastuista on siis noin 22000€. xxx Kunnallinen velka on siinä mielessä ovelaa, että sillä ei ole muuta vakuutta kuin kunnan verotusoikeus asukkaisiinsa. Kunnallista velkaa tehdään siis tavallaan veronmaksajien avoimeen piikkiin. Oman vihjeensä piikin venymisestä antaa kaupunkimme ensi vuoden veroprosentiksi ehdotettu 22,50. Sillä hätyytellään koko maan kovimman verottajan paalupaikkaa. Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tulee ja menee mutta velat eivät heidän mukaansa häviä, vaikka iltarukouksissa niin toivoisikin. xxx Kaupunkimme velka on miltei poikkeuksetta ns investointivelkaa eli on rakennettu vähän sitä sun tätä. Tuottaviksikin mainostetut investoinnit ovat osoittautuneet flopeiksi. Paljon keskusteltu pesula ei tuonut luvattuja työpaikkoja. Sadan sijasta väkimäärä on todella vaatimaton, sopinee melkein yhden käden sormiin. Pakko on taloudelliseksi pettymykseksi lukea myös veturitallit. Se ”markkinoitiin” luottamushenkilöille lupauksella, että sijoitetulle pääomalle saadaan 4,7% tuotto. Pitkä on matka ja kivinen on tie lupausten lunastamiseen, kun aika vain kuluu ja kuluu eikä kauppakeskustakaan näy. Ettei vaan pakitettaisi nakkikioskimeininkiin. Investointiveloissa on se ikävä puoli, että ne tulevat poistoina aina eteen. Kaupunkimme poistot ovat tällä hetkellä 6,3 mijoonaa euroa ja ensi vuonna edelleen nousussa. Sen verran pitäisi tilinpäätöksessä olla ns hyvää ennen poistoja, että päästäisiin edes nollatulokseen. Lyhentääkin velkaa pitäisi. Kun nollatuloksenkin saavuttaminen tekee tiukkaa niin ei sieltä monta miljoonaa kerralla lyhennyksiin löydy. Yhden miljoonan lyhennysvauhdilla nykyisen velan maksu veisi reilut sata vuotta, jotain jäisi siis isältä pojallekin. xxx Miltä tulevaisuus sitten näyttää. Investointi-into ei näytä hiipuvan. Rahoitusmallista riippumatta Hiekanpään investointiesitykset tuleville vuosille ovat yli 30 miljoonaa ja kauppakeskukseen liittyvän sillan rakentamiseen perustuva teknisen puolen 6 miljoonan varaus. Kaupunkikonsernin velka nousisi lähelle 140 miljoonaa euroa (7368,42€/asukas). Kun perusturva erkanee kaupungista vuonna 2019 jää kaupungin talousarvioksi noin 60 milj. euroa. Ns velkaantumisprosentti olisi tuolloin pöyristyttävät lähes 250%. Lukema lähentelisi Kreikan lukuja, mistä taloustieteilijät pitivät mahdottomana selviytyä. Edellämainittu kunnassa jäljellä oleva 60 miljoonan budjettisumma on sidottu pääosin päivähoidon, koulutoimen ja teknisen toimen käyttötalouteen, joten tiukassa on siitä repiä ensinnäkin noin 10 miljoonan poistot ja vielä lyhennyksetkin.

Millaiset kunnat ulkoistavat perusturvaa?

Perusturvan ulkoistuksen yhteydessä käydyssä keskustelussa on tullut sellainen kuva, että nyt suurikin joukko Suomen kunnista tekee ulkoistusratkaisuja ennen valtakunnallista sote-ratkaisua. Kartoitimme asukaspohjaa, jolle ulkoistusta on päätetty/selvitetty tai harkittu. Tulos on yllättävä tai ainakin vähintäänkin hämmentävä. Jos listalta poistetaan Pieksämäki ja Jämsä jäljelle jää miltei pelkästään moniongelmaisia pikkukuntia. Viisi kuntaa on ulkoistanut perusturvansa (suluissa väkimäärä): Juupajoki (2100), Tohmajärvi (4800), Puolanka (2800), Rääkkylä (2445) ja Mänttä-Vilppula (10700). Yhteensä 22845 asukasta Seuraavat neljä ovat päättäneet ulkoistaa tulevaisuudessa: Rantasalmi (3800), Parkano (6800), Pyhtää (5300) ja Kärsämäki (2700). Yhteensä 18600 asukasta Asiaa ovat selvittäneet seuraavat: Evijärvi (2600), Lappajärvi (3200), Kauhava (16900), Pukkila (2000), Pyhäntä (1500) ja Merikarvia (3200). Yhteensä 29400 asukasta Ulkoistamista harkitsevat seuraavat: Alavus (12000), Kuortane (3700), Vimpeli (3100), Alajärvi (10100), Jämijärvi (1900), Ikaalinen (7300), Ähtäri (6100), Pieksämäki (19100), Jämsä (21900), Sysmä (4100), Soini (2200). Yhteensä 91500 asukasta. Mitä luvut sitten kertovat? Melkein kaikki näillä listoilla olevat kunnat ovat asukaslukumääränsä perusteella ns auringonlaskun kuntia, joissa verokertymä ei anna mitään mahdollisuuksia hoitaa kunnan velvoitteita. Viimeisenä paniikkikeinona yritetään betonoida kunnan palveluverkkoa hinnalla millä hyvänsä ennen horisontissa näkyvää kuntaliitosta. Kaikkien edellä mainittujen kuntien yhteisväkimäärä on 162345 asukasta, mikä on 2,9% suomen väestöstä. Valmiina ulkoistuspäätös on kunnilla, joiden väkimäärä edustaa 0,72% maan väestöstä. Miten Pieksämäki on joutumassa näin pieneen epävarmaan marginaaliryhmään? Kokonsa puolesta se näyttää olevan aivan väärässä ryhmässä. Perusturvan kustannuksia vertailtaessa kaupunginjohtaja Turunen on toistuvasti verrannut Pieksämäen kuluja 60 suurimman kunnan kuluihin. Ulkoistus veisi meidät kyllä sarjaan, jonka jäsenten sote-kulut ovat ollet todella korkeat ja vertaisryhmä lähentelisi 60 ”pienimmän” kunnan ryhmää. Pieksämäen demarit ry Alpo Salo, Mauri Kietäväinen, Ari Kekäläinen, Pauli Rytkönen ja Terttu Salo

Kapitaatiomalli - ja mitä se on?

Sote on kuuma peruna, ei vain Pieksämäellä, vaan myös valtakunnallisesti. Viime viikon lopulla laajaa konsultointitoimintaa harjoittavat Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela kiirehtivät julkistamaan Kuntalehdessä laskelmansa, jossa he luokittelivat kuntia voittajiin ja häviäjiin. Omalle Pieksämäellemme he lupailivat 2 miljoonan lisälaskua. Oman toimintamme ulkoistajat kerkesivät jo tuulettaa, kunnes STM (sosiaali- ja terveysministeriö) antoi saman päivän illansuussa tiedotteen, jossa se ilmoittaa, että laskentatyö ja perusteiden täsmentäminen on vasta alkanut yhteistyössä STM:n, Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtiovarainministeriön kanssa. Kuntien maksuosuuksien perusteeksi näyttää joka tapauksessa muotoutuvan ns kapitaatiomalli. Mistä sitten on kysymys? Se tarkoittaa sitä, että kunnat osallistuvat kustannuksiin asukaslukuun (per capita) perustuvalla maksulla, jota jossain muodossa painotetaan tarvetekijöillä, jotka muodostuvat esimerkiksi ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Pelkistäen voitaisiin puhua maksusta nuppiluvun mukaan. Laesterä ja Hanhela ovat kiireessä käyttäneet laskelmissaan vuoden 2012 lukuja. Pieksämäellä oli tammikuussa 2012 asukkaita 19715. Nyt asukkaita on noin 19100. Alenema on hämmentävän iso, noin 600 henkeä. Viedään laskelmaa eteenpäin. Sotekustannus on vuodessa n.4000€ hengeltä. Kerrotaan tuolla 600:lla asukaskohtainen sotekulu 4000€ niin saadaan summaksi 2,4milj € . Se olisi siis alenema, jonka päälukuun perustuva kustannuslaskenta toisi Pieksämäelle parissa vuodessa. Näin hätäisesti julkistettu parin miljoonan lisälasku näyttää vaihtuvan 0,4 milj€ säästöksi väen vähenemisen seurauksena. Jatketaan tarkastelua ja otetaan pidempi, 10 vuoden tarkastelujakso. Vuonna 2004 pieksämäkeläisiä oli 21124, nyt edellämainittu 19100. Alenema on ollut 10 vuodessa 2000 henkeä. Kapitaatiomallin mukainen kustannusalenema olisi siten 2000x4000€ eli ruhtinaalliset 8 milj€/vuosi. Koska kaikista virityksistä huolimatta kaupunkimme väkiluku tulevaisuudessa laskee niin näyttäisi olevan sulaa hulluutta tehdä perusturvan ulkoistuksesta pitkä sopimus kiinteällä hinnalla ja vielä nousuvarauksin, kun väkiluvun laskun myötä masksuosuutemme järjestävälle sote-aluelle alenee edellä esitetyn karkean laskelman mukaisesti. Kuntien rahoituksesta suuri osa tulee valtiolta ns valtionosuuksina. Myös tämä valtionosuusjärjestelmä on muuttumassa. Kuntien saaman osuuden suuruuteen vaikuttaa tulevaisuudessa ns sairastavuuskerroin. Meillä väki on keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa. Alustavien laskelmien mukaan Pieksämäki saisi tulevina vuosina noin 2 milj € enemmän valtionosuutta tällä perusteella.

Talous tarkka - vakaa "markka"!

Kokoomuksen esittämä kysymys: Oletteko valmiita katkaisemaan sekä kunnallisveroprosentin nousun että kaupungin velanoton ja minkälaisilla konkreettisilla keinoilla? Kysymys on polttava ja todella ajankohtainen. Kysymyksen paikka ei ole ehkä ihan oikea. Ylläoleva olisi hyvä esittää jokaiselle kaupunginhallituksen jäsenelle ja odottaa heiltä henkilökohtaiset ratkaisut. Näin siksi, että kaikki valtuustolle tulevat asiat tulevat hallituksen kautta sen esityksinä. Samalla tulisi testatuksi, onko luottamushenkilöillä omia ajatuksia ja kehitysideoita vai onko toriparlamentin puheissa perää – niiden mukaan luottamusmiehiä viedään virkamiesten toimesta 100 – 0. Sitten kuitenkin kysymyksen pariin. Sote/peruspalvelutuotanto on lempilapseni. Valtakunnan ratkaisu on esitelty ja tulee näiden näkymien mukaan eduskuntaan syksyllä ja presidentin vahvisttavaksi sydäntalvella. Voimaan se näyttää tulevan viimeistään 2017 ehkä jo 2016. Alustavien tietojen mukaan kuntien maksuosuudet määräytyvät asukasluvun mukaan. Se kerrotaan maan keskiarvokustannuksella. Pieksämäellä kustannukset ovat olleet korkeat, joten olisimme todellinen hyötyjä tästä uudesta maksumallista. Säästö saattaisi olla jopa 9 miljoonan luokkaa. Mutta ja iso mutta. Jos Pieksämäki ulkoistaa nyt perusturvaa tämän vuoden kustannustasolla emme pääse osalliseksi tästä kustannusalenemasta. Siksi ulkoistamisratkaisu tulee tämän uuden tiedon takia käsitellä valtuustossa uudestaan. Että sellaista säästöä tai tuhlausta. Kokoomus kysyy myös velanotosta. Syömävelkaahan kaupunki ei ole tehnyt vaan velanotto on sidoksissa investointeihin. Niiden järkevyydestä taas voidaan heiluttaa sanan säilää melkein hampaiden kalisteluun saakka. Jos vuokralainen (esim Esedu)kattaa kaikki investointiin liittyvät velvoitteet (lyhennykset, korot yms) niin ok. Niistä voidaan muodostaa vaikka kaupungin omistamia osakeyhtiöitä, jotka eivät rasittaisi kaupungin velkakuormaa mutta sitä en ymmärrä, että niistä uusista investoinneista, joihin tulee kaupungin omaa toimintaa, muodostetaan osakeyhtiöitä, koska sehän on vain velan piilottamista ja itsensä pettämistä. Myöskään puheet kaupungin toimintojen vetämisestä sekä Pertinkujalta että Kanttilasta eivät ole tästä maailmasta. Eli suomennettuna: Tolkku mukaan investointeihinkin. Yltiöpäisyys ja riskinotto on pahasta melkein joka asiassa. Alpo Salo Pieksämäen demarit ry pj