Elämme projektien, hankkeiden ja vastaavien kulta-aikaa. Paljon niitä on syntynyt – melkein yhtä paljon kuollut. Paljon on palanut rahaakin. Useimpia ei muista kukaan, tai ei sitten ainakaan halua muistaa. Yksi uusi on jälleen uunista tulollaan, eikä vähäinen ollenkaan. Rahaakin saattaa palaa 7- 8 miljoonaa euroa. Kulunutta hokemaa lainaten voisi todeta, että ”keula on kun kaupunki”. Hankkeen nimi nimittäin on haastavan ylväästi: ”Etelä-Savo – Saimaan, sivistyksen, luovuuden ja uuden osaamisen maakunta”. Otsikko itsessään on jo niin laaja ja ulottuvuuksiltaan monitahoinen, ettei pintapuolinen vilkaisu avaa asiaa kovinkaan paljoa.
Tämänkertaisen hankeen takana ovat kolmen kaupunkimme sivistystoimenjohtajat Heikki Hirvonen, Markku Kankkunen ja Kari Koistinen, joita ei ainakaan ennakkoluulottomuudesta voi moittia. He esittelivät visioitaan kuluneella viikolla Mikkelissä. Sain olla itsekin paikalla ja koska kaiken kyseenalaistavaan mieleeni nousi monia ajatuksia niin kaivoin esiin seuraavan päivän lehdet. Asiaa oli uutisoitu kolmessa lehdessä. Hätkähdyttävää oli havaita, että uutisoinnista olisi voinut luulla, että jokainen toimittaja olisi ollut eri tilaisuudessa. Savon Sanomat: ”OAJ: Näpit irti kesälomista”. Pieksämäen Lehti: ”Parhaat eväät oppimiselle – Etelä-Savosta tehdään innovatiivisen toiminnan mallimaakuntaa”. Länsi-Savo: ”Maakunnan kouluille halutaan yhteinen opetussuunnitelma. Taito- ja taideaineita halutaan lisää”. Ehkä he kaikki olivat oikeassa tai kaikki vähän hukassa.
Hankkeen konkretiaan pääseminen tuottikin ongelmatiikkaa, kun Markku Kankkunen selitti hankkeen voitavan kiteyttää viiteen t- kirjaimeen: tahtotila, tiimityö, tuloksellisuus, tulevaisuus ja tieteellinen tutkimus. Ei auennut ainakaan näillä kliseillä, jotka löytää suunnilleen kaikista tukirahaa kaipaavista tukihankkeista. Myös käsite eheyttävä, ilmiöpohjainen lähestyminen oppimiseen avautuu enimmin vain Ning-alustalla ja linkittyy Otavan opistoon. En ainakaan henkilökohtaisesti löytänyt ko ”filosofiasta” johtavien pedagogien analyysejä.
Yksittäisten palojen keräily viitekehykseen jo aiemmin toteutetuista hankkeista hämmensi lisää. Tällaisiahan ovat venäjän kielen tehostettu markkinointi, urheiluakatemia, Etelä-Savon koulutusyhtymän luominen, Live/Love- projekti jne.
Yllättäen tilaisuudessa edelleen markkinoitiin koululaisten lomien siirtoa syksymmälle koulun jatkuessa kesäkuussa. ”Syvät kurkut” niin Opetushallituksesta kuin Opetusministeriöstäkin viestivät ihan muuta: ”Opetushallituksella ei ole valtuuksia myöntää opetuksen järjestäjälle lupaa poiketa asetuksesta. Pieksämäen, Savonlinnan ja Mikkelin opetustoimen edustajat ovat olleet yhteydessä Opetushallitukseen. Heille on selkeästi todettu asian tila.” Opetusministeriön teksti on vielä koruttomampaa: ”Opetusministeriössä ei ole mitään suunnitelmia muuttaa koulun alkamiseen ja loma-aikoihin liittyviä säädöksiä”. Opettajien ammattijärjestö on yhtä koruton: ”OAJ pitää myös mahdottomana, että jokin yksittäinen kunta tai alue voisi poiketa nykyisestä järjestelmästä”. Mahtaisivatko edellä olevat selittää sitä tosiasiaa, että niin valtakunnantason kuin entisen läänitason kouluasiantuntijat loistivat tiedotustilaisuudessa poissaolollaan. Sitralla ja Tekesillä ei voine korvata Opetushallitusta ja Opetusministeriötä. Kyllä ne pitää saada hankkeen taakse jo sen uskottavuuden takia. Valtiovallalla on kuitenkin koko valtakuntaa varten suuria muutossuunnitelmia, joissa nimenomaan taito- ja taideaineiden osuutta lisätään ja valinnaisuutta mahdollisesti laajennetaan.
Palataanpa hankkeeseen. Itse odotin siltä jonkinlaisia avaussuunnitelmia koulu- ja sivistystoimen johtamisjärjestelmien osalta. Ne eivät nyt ainakaan kovin voimallisesti tulleet esille. Jatkossa kannattaisi ehkä kuvailussa pitäytyä konkreettisempaan tekstiin ja kutsua myös edellä mainitut opetusalan valtakunnalliset tahot yhteisen pöydän ääreen. Saattaisi siitä vaikka jotain syntyäkin
maanantai 29. maaliskuuta 2010
torstai 18. helmikuuta 2010
Ei hukata kruununjalokiviä!
”Maakunnan energia” on työnimi operaatiolle, jossa köyhän maakunnan, jota Etelä-Savoksi kutsutaan, varallisuutta on tarkoitus järjestellä uuteen uskoon. Tarkoitus on, että Suur-Savon Sähkö Oy:n ja Etelä-Savon Energia Oy:n omistukset keskitetään uuden perustettavan yhtiön alaisuuteen. Hanketta on perusteltu saatavilla suuremman yksikön eduilla. Saadaan kilpailukykyinen, toimiva yksikkö turvaamaan oman maakuntamme energiahuoltoa. Ok. Kaikki hyvin mutta sitten se suhmurointi vasta alkaakin.
Kaupungit ja kunnat omistavat molemmat firmat, mutta niiden ei tarvitsisikaan sijoittaa koko omistusosuuttaan uuteen yhtiöön vaan ainoastaan 60 % omistuksensa määrästä ja lopun 40 % kunnat voisivat kotiuttaa kassoihinsa. Suur-Savon sähkön arvo viimeisen noteerauksen mukaan on noin 300 miljoonaa €. Järjestely mahdollistaisi kuntien kotiuttaa jo sen osalta siis noin 120 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupunki yksinään kotiuttaisi omistamastaan Etelä-Savon energiasta lähemmäs 80 miljoonaa euroa.
Puuhamiehet puhuvat uuden toimintakykyisen yhtiön perustamisesta. Aika hurskasta haastelua, kun ollaan melkein sampoa ryöstämässä. Uudelle yhtiölle ollaan tekemässä kohtalainen velka heti lähtörasitteeksi. Miksi näin? Uskaltaisiko sanoa, että läänimme suurin kaupunki on taloutensa kanssa niin tuuliajolla, että kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön.
Miten tämä sitten liittyy omaan armaaseen Pieksämäkeemme. Siten, että kaupunkimme omistaa Suur-Savon sähköstä 1,28% ja potin kirjanpitoarvo on vaivaiset 45 tuhatta euroa. Tuntuu aivan olemattomalta. Kannattaako asiasta nyt mokomaa messua pitää. Kyllä kannattaa, sillä tämänkin minisiivun markkinahinta on tällä hetkellä noin 3,8 miljoonaa euroa! Osinkoa tämä minisiivu on tuottanut viime vuosina 50-60000 euroa eli enemmän kuin kirjanpitoarvonsa joka vuosi, vaikka yhtiö on jakanut osinkoa tosi maltillisesti, koska se on kerännyt säätiöönsä 70 miljoonaa euroa mahdollisia ulkopuolisia nurkanvaltaajia vastaan. Jatkossa pääomalle lupaillaan tuhdimpaa tuottoa – arvio Pieksämäen osuudesta vajaat 200000 euroa vuodessa, kun pidämme omistusosuutemme ennallaan.
*********
Jäljet pelottavat. Pieksämäellä on katkerasti kaduttu kauppaa, jolla oma energialaitos hukattiin. Toinenkin virhe oli lähellä. Meitä miltei pakotettiin muutama vuosi sitten luopumaan Savon Voiman osakkeista. Onneksi ne vastustajan kompuroinnin takia saatiin pelastettua takaisin. Viime vuonna sekin puulaaki taisi tulouttaa kaupungille osinkoina noin 600 tuhatta euroa. Yhteensähän näistä tulee jo lähemmäs miljoona, mikä nyt on jo jonkinlainen raha kaupunginkin kukkarossa. Ovat nuo energiaosakkeet sellaisia kruununjalokiviä, joita ei pidä mennä hukkaamaan.
**********
Kaikkihan katsovat ”Nybergiä”. Harvinaisen räväkkää tekstiä olikin tarjolla viimeksi. Onneksi kun on vielä tuo sananvapaus ilman pidäkkeitä. Tätä oikeutta käytti Juhani Suomi, joka intoutui pöllyttämään istuvan hallituksemme ministereitä. Muutamat saivat tuomion aivan kyvyttömiksi. Opetusministeri ja kuntaministeri eivät armoa saaneet. Kuntien myllerryksessä tehdään Suomen mukaan niin isoja virheitä, että niitä korjataan kymmeniä vuosia. Pohtikaamme asioita siis tarkkaan, että huomaisimme hänen tarkoittamansa vaaran paikat.
Kaupungit ja kunnat omistavat molemmat firmat, mutta niiden ei tarvitsisikaan sijoittaa koko omistusosuuttaan uuteen yhtiöön vaan ainoastaan 60 % omistuksensa määrästä ja lopun 40 % kunnat voisivat kotiuttaa kassoihinsa. Suur-Savon sähkön arvo viimeisen noteerauksen mukaan on noin 300 miljoonaa €. Järjestely mahdollistaisi kuntien kotiuttaa jo sen osalta siis noin 120 miljoonaa euroa. Mikkelin kaupunki yksinään kotiuttaisi omistamastaan Etelä-Savon energiasta lähemmäs 80 miljoonaa euroa.
Puuhamiehet puhuvat uuden toimintakykyisen yhtiön perustamisesta. Aika hurskasta haastelua, kun ollaan melkein sampoa ryöstämässä. Uudelle yhtiölle ollaan tekemässä kohtalainen velka heti lähtörasitteeksi. Miksi näin? Uskaltaisiko sanoa, että läänimme suurin kaupunki on taloutensa kanssa niin tuuliajolla, että kaikki mahdolliset keinot on otettava käyttöön.
Miten tämä sitten liittyy omaan armaaseen Pieksämäkeemme. Siten, että kaupunkimme omistaa Suur-Savon sähköstä 1,28% ja potin kirjanpitoarvo on vaivaiset 45 tuhatta euroa. Tuntuu aivan olemattomalta. Kannattaako asiasta nyt mokomaa messua pitää. Kyllä kannattaa, sillä tämänkin minisiivun markkinahinta on tällä hetkellä noin 3,8 miljoonaa euroa! Osinkoa tämä minisiivu on tuottanut viime vuosina 50-60000 euroa eli enemmän kuin kirjanpitoarvonsa joka vuosi, vaikka yhtiö on jakanut osinkoa tosi maltillisesti, koska se on kerännyt säätiöönsä 70 miljoonaa euroa mahdollisia ulkopuolisia nurkanvaltaajia vastaan. Jatkossa pääomalle lupaillaan tuhdimpaa tuottoa – arvio Pieksämäen osuudesta vajaat 200000 euroa vuodessa, kun pidämme omistusosuutemme ennallaan.
*********
Jäljet pelottavat. Pieksämäellä on katkerasti kaduttu kauppaa, jolla oma energialaitos hukattiin. Toinenkin virhe oli lähellä. Meitä miltei pakotettiin muutama vuosi sitten luopumaan Savon Voiman osakkeista. Onneksi ne vastustajan kompuroinnin takia saatiin pelastettua takaisin. Viime vuonna sekin puulaaki taisi tulouttaa kaupungille osinkoina noin 600 tuhatta euroa. Yhteensähän näistä tulee jo lähemmäs miljoona, mikä nyt on jo jonkinlainen raha kaupunginkin kukkarossa. Ovat nuo energiaosakkeet sellaisia kruununjalokiviä, joita ei pidä mennä hukkaamaan.
**********
Kaikkihan katsovat ”Nybergiä”. Harvinaisen räväkkää tekstiä olikin tarjolla viimeksi. Onneksi kun on vielä tuo sananvapaus ilman pidäkkeitä. Tätä oikeutta käytti Juhani Suomi, joka intoutui pöllyttämään istuvan hallituksemme ministereitä. Muutamat saivat tuomion aivan kyvyttömiksi. Opetusministeri ja kuntaministeri eivät armoa saaneet. Kuntien myllerryksessä tehdään Suomen mukaan niin isoja virheitä, että niitä korjataan kymmeniä vuosia. Pohtikaamme asioita siis tarkkaan, että huomaisimme hänen tarkoittamansa vaaran paikat.
maanantai 1. helmikuuta 2010
Sähköä jauhetaan pitkään!
Pieni kertalämmitys vai pitkä hyöty?
Uuden Etelä-Savon energian perustamisessa osakaskunnat voivat palauttaa osuudestaan 40 % tai merkitä osakkeita koko omistusosuudellaan. Pieksämäelle pikapotti toisi noin 1,6 milj €. Kotiutus ei varmaankaan ole kannattava pitemmässä juoksussa. Merkitään siis osakkeita koko laskennallisella summalla. Uutta rahaa ei siis tarvita, koska raha on jo valmiiksi yhtiössä kiinni. Jo seuraavassa osingonjaossa Pieksämäen osuus on noin 110 000 € ja siitä nousujohteisesti. Lisäksi tulee muistaa, että yhtiöllä on säätiöitynä noin 70 milj €, jonka ne tietenkin omistavat erilaisin järjestelyin omistusosuuden suhteessa. Siitä potista ei saa pikavoiton mukana mitään.
Historia on osoittanut, että pääsääntöisesti energiayhtiöjärjestelyissä luopujat ovat vähääkään pidemmällä aikajanalla tarkasteltuna olleet häviäjiä.
Kruununjalokiviä ei kunnankaan kannattaisi ehdoin tahdoin hukata - ei edes Pieksämäen.
Alpo Salo
Uuden Etelä-Savon energian perustamisessa osakaskunnat voivat palauttaa osuudestaan 40 % tai merkitä osakkeita koko omistusosuudellaan. Pieksämäelle pikapotti toisi noin 1,6 milj €. Kotiutus ei varmaankaan ole kannattava pitemmässä juoksussa. Merkitään siis osakkeita koko laskennallisella summalla. Uutta rahaa ei siis tarvita, koska raha on jo valmiiksi yhtiössä kiinni. Jo seuraavassa osingonjaossa Pieksämäen osuus on noin 110 000 € ja siitä nousujohteisesti. Lisäksi tulee muistaa, että yhtiöllä on säätiöitynä noin 70 milj €, jonka ne tietenkin omistavat erilaisin järjestelyin omistusosuuden suhteessa. Siitä potista ei saa pikavoiton mukana mitään.
Historia on osoittanut, että pääsääntöisesti energiayhtiöjärjestelyissä luopujat ovat vähääkään pidemmällä aikajanalla tarkasteltuna olleet häviäjiä.
Kruununjalokiviä ei kunnankaan kannattaisi ehdoin tahdoin hukata - ei edes Pieksämäen.
Alpo Salo
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
Kouluverkko Pieksämäellä
Kuinka kouluverkkouudistus tulisi Pieksämäellä toteuttaa?
Kysymys on jälleen vyörytetty demareille. Kiireisiin vedoten vuorosta on kieltäydytty, vaikka aikaa kyllä näyttää löytyvän kouluasioita käsitteleviin ”kinkeripiireihin”. Mutta ei kun härkää sarvista ja tuumasta toimeen.
Kantoja ei tässä vaiheessa kannata kenenkään hakata kivitauluihin, koska vastahan kaupunginhallitus asetti laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys kokonaisratkaisusta kouluasioista. Taitaa olla yksi kokous ryhmällä takana tämän tekstin tullessa painokoneen uumenista. Ryhmää kootessa kaupunginhallitus yritti osoittaa avarakatseisuutta ja yhteistyökyvyn elkeitä varaamalla ryhmään paikan kaikille poliittisille ryhmille ja vielä paikan myös työntekijäjärjestöjen edustajalle. Ryhmä joutuukin paljon vartijaksi, koska ratkaisuja odotetaan niin varhaiskasvatus-, perusopetus- kuin lukiopalvelujenkin osalta. Toivottavasti kaikilla riittää malttia, ettei sorruta populistiseen irtopisteiden keruuseen.
********
Konsulteilla ei tunnetusti ole mitään vastuuta. Sivusta voi heitellä aivan minkälaisia ehdotuksia hyvänsä. Mutta mutta, täytyisi sitä nyt joku roti olla hämmennyksen lietsonnassakin. Kontiopuiston koululla on miljoonainvestointi menossa, lukio on vasta saneerattu. Näiden oppilaiden siirtely näyttää lähinnä idioottimaiselta. Ymmärrän kyllä kaiken kyseenlaistavan lähestymistavan mutta jos sillä hautaa vähäiset viisauden siemenet niin silloin provosoiva teksti ei palvele itse asiaa lainkaan. Päinvastoin – olen saanut lukuisia ahdistuneita yhteydenottoja niin työntekijöiltä kuin lasten vanhemmiltakin. Pelon, turvattomuuden ja ahdistuksen luominen ei varmaankaan ole ollut tarkoitus mutta jos tällaista ilmenee, niin silloin toimintatapoja on tarkasteltava uudessa valossa.
********
Kipupisteitä on oletettavasti kahtaalla. Kyläkoulujen asema on varmasti arka paikka varsinkin keskustalle. Kolmiopettajainen alakoulu olisi varmasti opetuksellisesti ihanteellinen minimi mutta vaatimus saattaisi johtaa joissain tapauksissa kohtuuttomuuksiin. Siksi olisinkin henkilökohtaisesti valmis joillain ehdoilla keskustelemaan kaksiopettajaisistakin alakouluista kokonaisratkaisun yhtenä osana. Varhaiskasvatusosion toteutus ei laajemmasta alakouluverkosta ainakaan kärsisi. Yläkouluratkaisu on varmaan toinen keskustelun paikka. Ns kaksisarjainen yläkouluosio - vaikkakin yhtenäiskoulun osana on pienuutensa takia toimimaton. Joka muuta väittää menköön tutustumaan 2-sarjaisten yläkoulujen tarjontojen yksipuolisuuteen.
Alpo Salo (sd )
Pieksämäen kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen
Kysymys on jälleen vyörytetty demareille. Kiireisiin vedoten vuorosta on kieltäydytty, vaikka aikaa kyllä näyttää löytyvän kouluasioita käsitteleviin ”kinkeripiireihin”. Mutta ei kun härkää sarvista ja tuumasta toimeen.
Kantoja ei tässä vaiheessa kannata kenenkään hakata kivitauluihin, koska vastahan kaupunginhallitus asetti laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys kokonaisratkaisusta kouluasioista. Taitaa olla yksi kokous ryhmällä takana tämän tekstin tullessa painokoneen uumenista. Ryhmää kootessa kaupunginhallitus yritti osoittaa avarakatseisuutta ja yhteistyökyvyn elkeitä varaamalla ryhmään paikan kaikille poliittisille ryhmille ja vielä paikan myös työntekijäjärjestöjen edustajalle. Ryhmä joutuukin paljon vartijaksi, koska ratkaisuja odotetaan niin varhaiskasvatus-, perusopetus- kuin lukiopalvelujenkin osalta. Toivottavasti kaikilla riittää malttia, ettei sorruta populistiseen irtopisteiden keruuseen.
********
Konsulteilla ei tunnetusti ole mitään vastuuta. Sivusta voi heitellä aivan minkälaisia ehdotuksia hyvänsä. Mutta mutta, täytyisi sitä nyt joku roti olla hämmennyksen lietsonnassakin. Kontiopuiston koululla on miljoonainvestointi menossa, lukio on vasta saneerattu. Näiden oppilaiden siirtely näyttää lähinnä idioottimaiselta. Ymmärrän kyllä kaiken kyseenlaistavan lähestymistavan mutta jos sillä hautaa vähäiset viisauden siemenet niin silloin provosoiva teksti ei palvele itse asiaa lainkaan. Päinvastoin – olen saanut lukuisia ahdistuneita yhteydenottoja niin työntekijöiltä kuin lasten vanhemmiltakin. Pelon, turvattomuuden ja ahdistuksen luominen ei varmaankaan ole ollut tarkoitus mutta jos tällaista ilmenee, niin silloin toimintatapoja on tarkasteltava uudessa valossa.
********
Kipupisteitä on oletettavasti kahtaalla. Kyläkoulujen asema on varmasti arka paikka varsinkin keskustalle. Kolmiopettajainen alakoulu olisi varmasti opetuksellisesti ihanteellinen minimi mutta vaatimus saattaisi johtaa joissain tapauksissa kohtuuttomuuksiin. Siksi olisinkin henkilökohtaisesti valmis joillain ehdoilla keskustelemaan kaksiopettajaisistakin alakouluista kokonaisratkaisun yhtenä osana. Varhaiskasvatusosion toteutus ei laajemmasta alakouluverkosta ainakaan kärsisi. Yläkouluratkaisu on varmaan toinen keskustelun paikka. Ns kaksisarjainen yläkouluosio - vaikkakin yhtenäiskoulun osana on pienuutensa takia toimimaton. Joka muuta väittää menköön tutustumaan 2-sarjaisten yläkoulujen tarjontojen yksipuolisuuteen.
Alpo Salo (sd )
Pieksämäen kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
