Pois raiteilta ja kiskotkin rullalle!

Vaalit olivat ja menivät. On vallanvaihdon aika. Uudet valtuustot ovat aloittelemassa töitään.Demokratiassa valta tulee kansalta – niin meitä on ainakin opetettu. Usko järjestelmään alkaa kuitenkin hivenen horjua, kun äänestysprosentti on vain hivenen päälle viidenkymmenen. Onko usko päätöksentekoon horjunut todellakin näin pahasti tavallisten kansalaisten keskuudessa. Eikö kunnallinen päätöksenteko olekaan niin avointa ja läpinäkyvää kuin sen väitetään olevan. Ovatko valtuutetut aivan narussa vietäviä lapasia vai todellisia päätöksentekijöitä. Äänestysinnosta päätellen ns kansa ei usko siihen liturgiaan, mitä sille syötetään.




Jotain vaalit kuitenkin muuttivat ihanassa kotoisessa kaupungissakin. Joitakin valtaan rakastuneita sentään jäi jälleen valtuuston ulkopuolelle. Vetenaaripolitikko Eino Törrönen on pitkään mainostanut olevansa pois raiteilta – nyt taisivat kiskotkin mennä rullalle, kun valtuustotaival katkesi tylyllä tavalla – lopullisestiko?



Vanhoja konkareita putsaantui valtuustosta toki enemmänkin. Nimekkäimpiä tuohon ryhmään joutuneet lienevät Arvo Levänen, Matti Heiskanen, Maritta Hämäläinen ja Leena Multanen. Säälittävin suoritus oli varmaan entisellä kansanedustajalla, Riitta Kauppisella. Puolueloikkauksen jälkeen haavin pohjalta löytyi vaivaiset 10 ääntä.Aika vaatimaton saavutus entiseltä kansanedustajalta. Ei menneet kaikkien paluuhaaveetkaan aivan putkeen. Hallitustasollakin takavuosina hääränneet Pekka Seppä ja Seija Hietakangas jäivät tylysti vallan kammarin ulkopuolelle.



Tuuletustakin tuli mutta senioriosastolta. Varttuneessa keski-iässä purjehtivat Tapio Klen ja Raimo Mähönen räjäyttivät äänipommin, jolla nyt sitten kaupunkimme poliittista elämää ohjaillaan. Työ ei tule olemaan helppoa. Lauluihin pitää tulla aivan uusi nuotti. Nyt eivät elätä Raimon tiernapoikalaulut eikä poliittisen ensirakastajan lemmen luritukset. Ei elätä Tapion filosofiset pohdinnat. Molemmat on valjastettava raakaan työhön. Sitä lenee tarjolla heille ja kaikille muillekin ”ihanassa” paikallispolitiikassa häärääville. Onnea heille ja meille!

Vastaus "vassareille" Sinun Savossa nuorten kiinnittymisestä palveluihin

Ohessa puolueellenne ensimmäinen kysymys Vasemmistoliitolta:




Minkälaisilla toimenpiteillä pystyttäisiin parantamaan nuorten kiinnittymistä palveluiden pariin, kuinka palvelujärjestelmäämme tulisi tätä varten muokata? Minkälaisiksi arvioitte Pieksämäellä nuorille suunnatut tiedotus- ja osallisuuskanavat? Kuinka niitä voitaisiin kehittää tulevaisuutta ajatellen?



No joopa joo. Kysymys on niin laaja, väljä ja moniulotteinen, että ei tässä oikein tiedä mistä päästä kerää rupeaisi purkamaan. Tuskinpa vassarit ainakaan hautauspaleluita kysymyksellään tarkoittavat, joten unohdetaan ne ja siirrytään vaikkapa koulumaailman salohin, koska niitä palveluja jokaiselle tarjotaan ainakin 9 vuotta peruskoulun muodossa. Kaikille on tarjolla päiväkoti- ja eskaripalveluja ja sitten vielä jatkoksi ammatillinen koulutus. Tuntuu itsestään selvyydeltä mutta kun sen ilman saa niin sen arvoa ei huomata ja vassareitten peräänkuuluttama kiinnittyminen tähän yhteiskunnan laajaan peruspalveluosioon on selvästi huononemassa.



Merkit huononevasta kiinnittymisesta koulutukseen ovat jo selvästi näkyvissä. Tästä kertoi vastikään Pieksämäellä vieraillut Opetushllituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Hän kertoi, että monien keskeisten aineiden arvosanojen keskiarvot ovat pudonneet peräti kokonaisella numerolla. Tällainen kouluaine on mm äidinkieli. Pisa-tutkimusten harhaisesta illuusiosta on aika herätä ja huoltajien on seurattava lastensa kouluedesottamuksia entistä tarkemmin. Tämä jos mikä auttaa kiinnittymään yhteiskuntaan.



Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin peräänkuulutti jokin aika sitten parempaa kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään. Hänen mielestään Suomi ei ole mikään oleskeluyhteiskunta. Perusajatukseen on luultavasti useimman suomalaisen helppo yhtyä. On meitä sen verran ainakin varttuneempia opetettu, että ilman työtä joudut hunningolle. On pakko uskoa vanhaan viisauteen, että elämässä pärjääminen tulee koulutuksen ja sitä seuraavan työelämän kautta.

En oikein ymmärrä, mitä palveluja jäisi nuorilta piiloon. Koulukkaita juoksutetaan puolipakolla terveydenhotajilla, kuraattoreilla, psykologeilla, opinto-ohjaajilla, luokanohjaajilla, ammativalintapsykologeilla, sosiaalityöntekijöillä ja sitten lipsuneita vieä poliisinkin pakeilla. Osansa tästä holhoamisesta saavat tietenkin huoltajatkin. Meidän tulisi muistaa, että kaikki palvelut eivät ole tarkoitettu kaikille pakkopullaksi. Tuet ovat hyviä mutta vastuun ottaminen omista tekmisistä kasvattaa parhaiten.Se antaa onnistumisen tunteen ja kasvattaa tervettä itsetuntoa, jota jokainen tarvitsee tässä kivikovassa mailmassa.

Myydäänkö joukkue vai vaihdetaanko valmentajia?

Viikon kolumni Pieksämäen paikallisessa: 

Olet varmaan joskus seurannut jääkiekkoa, jalkapalloa, lentopalloa tai jotain muuta joukkuelajia. Aina jollakin joukkueella menee surkeasti, kun se on juuttunut sarjataulukon häntäpäähän tai sitä rasittaa jo vaikkapa kuuden häviön tappioputki. Mitä silloin yleensä tapahtuu ? Alkavat huhumyllyjen siivittämät spekulaatiot valmentajavaihdoksista. En ole näissä tilanteissa koskaan kuullut yhdenkään valmentajan ehdottaneen joukkueensa myymistä ratkaisuna heikkoon menestykseen – vieläpä niin, että hän itse pelastaisi nahkansa moisessa silmänkääntötempussa.

Kaupunkeja voidaan perustellusti verrata huippuunsa viritettyihin joukkueisiin. Kaupunginjohtajat ovat päävalmentajia ja pienemmät virkamiehet lajivalmentajia ja apuvalmentajia. Paikallispolitiikan harrastelijat ovat urheiluseuran johtokunnassa tärkeinä istuvia päävalmentajan myötäilijöitä tai liian suuren taakan alle uupumassa olevia visionäärejä. Tavallisille veronmaksajille on tässä ”tivolissa” varattu huutokuoron osa, joka sinänsä harmittomuudessaan voi olla jopa hauskaakin.

Mutta liirum laarumit sikseen ja asiaan. Raporttien mukaan kaupunkimme on juuttunut sarjataulukon häntäpäähän, kun sitä on jatkuvasti yritetty ympätä 60 suurimman porukkaan. On aika ymmärrettävää, että kulut asukasta kohti meillä ovat vääjäämättä tuossa ryhmässä korkeimmasta päästä, koska jakajia(=asukkaita) meillä on tuossa ryhmässä vähiten. Kulut henkilöä kohti kasvavat joka yö väkimäärän vähentyessä, vaikka kulut pysyisivät samana tai vaikkapa hivenen pienenisivätkin. Tarkastelukulma ei siis voi olla ainoa ja oikea. Ehkä meidän olisikin aika siirtyä 60 seuraavan kunnan ryhmään, kun kerran 20 tuhatta asukastakin rajana näyttää karkaavan käsistä. Ehkä olisimmekin tässä ryhmässä parasta A-ryhmää. Ei ollenkaan huono suoritus kakkossarjastakaan. Juhliihan jääkiekossa Mestiksen mestarikin joka vuosi, vaikka eivät liigassa ole käyneetkään.

Kaupunkimme ongelmien ratkaisuksi yritetään tarjota perusturvan 30 miljoonan kokoisen potin ulkoistamista/yksityistämistä. Sehän olisi nyt sitä joukkueen ykkösketjun myymistä valmentajien pallien tutisematta. Huomattavaa on, että varsinaisia säästöjä operaatiossa ei syntyisi vaan kulut kasvaisivat parilla miljoonalla entisestään. Ei käy. Kaupungin ydin ei voi olla myytävänä. Joukkuetta ei voi myydä.

Olen kuullut väitettävän, että asia on työnjohdollinen. Uudet isännät panisivat tuulemaan ja kaikki hoituisi tehokkaammin, taloudellisemmin ja jopa voittoa tuottavasti. Niinpä tietenkin. Voittoahan sen pitäisi meidän perusturvamme tahkota sijoitusyhtiöllekin. Siihen Korvatunturin mieheen en ole enää vähään aikaan uskonut. Ei kukaan tule tänne meidän perusturvaamme hyvää hyvyyttään järjestämään.Tuottovaatimukset tuollaisilla yhtiöillä liikkuvat 10%:n tietämissä. Mutta kun kokoamme yhteen kaiken edellä jaaritellun ja vielä korostamme ongelman työnjohdollisuutta niin emme voi välttyä loppupäätelmältä: Joukkuepelissä joukkuetta ei voi vaihtaa – valmentajia kylläkin.

Alpo Salo

Ulkoistaminen/yksityistäminen vastatuulessa !

Tämäniltainen kaupunginhallitus  (16.10.2012) löi alkutahteja suunnitellun 30 miljoonan euron siivun ulkoistukseen. Hallituksen enemmistö antoi kannanoton, jonka mukaan oman toiminnan kehitämisvaihtoehto ei ole saanut tarpeeksi huomiota. Siihen on siis palattava ennenkuin mitään hätiköityä ja peruuttamatonta vahinkoa saadaan aikaiseksi.
Kannanotto alla:
Kannanotto Pieksämäen kaupunginhallituksen 16.10.2012 kokouksen §:ään 150


Mielestämme kartoitus on ollut kovin yksipuolista. Se on ajankäytöllisesti painottunut aivan valtaosin kilpailutusasiakirjojen läpikäymiseen ja stilisoimiseen. Oman toiminnan kehittämisen suunnittelu on jäänyt aivan lapsipuolen asemaan. Se on tuntunut lähinnä muodolliselta pakkopullalta. Tähän mahdollisuuteen on tartuttava huomattavasti voimallisemmalla otteella ennen asioiden eteenpäin viemistä.

Kiistatta on selvää, että jotain on tehtävä. Tällä kustannusrakenteella ei voida pitkään jatkaa. Siksi ihmetyttää, että työryhmässä ei yhtään ottanut tulta esimerkiksi ehdotus, että kilpailuttaisimme ja ostaisimme omaan toimintaan saneeraus- ja johtamisjärjestelmät tai palkkaisimme tekijän/vetäjän hoitamaan muutosprosessin, kun ongelman on todisteltu hyvin pitkälle olevan työnjohdollinen ja organisatorinen.

Asian (ulkoistuksen/yksityistämisen) kanssa kiirehtiminen on sikälikin arveluttavaa, että molempien johtavien hallituspuolueiden ministerit ovat suhtautuneet tämän kokoluokan ulkoistukseen/yksityistämiseen torjuvasti. Valtion ääntä kannataisi nyt sikälikin kuunnella herkällä korvalla, kun hallituksen sisällä sorvataan kuumeisesti ehdotuksia uusiksi kuntarakenteiksi ja sote-alueiksi.



Pieksämäellä 16. päivänä lokakuuta anno domini 2012


Alpo Salo (sd)

Jaana Leskinen (kok)

Raimo Hämäläinen (kd)

Kaija Kollanus (sd)

Mikko Laakso (kok)

Liisa Ruokoselkä (sd)

Eino Ylönen (sd)

Julkinen terveydenhuolto on keskeisin yhteiskunnan palveluista

Sotea ei pidä laajasti yksityistää. Sijoitusyhtiöt haluavat aina rahalleen vähintään noin 10%:n katteen. Ei pidä sinisilmäisesti mennä ulkoistajien/yksityistäjien kelkkaan. Pulkka voi jossain mutkassa kaatua. Omaa toimintaa on kehitttävä kaikin keinoin.

Vaalikuume nousee !

Savon Sanomista soittelivat ja siellä kun on fiksuja poikia ja tyttöjä niin juttuhan sitä tuli lehteen. En rupea sitä referoimaan vaan kokeilen josko se näkyisi tässä:

HYVÄÄ VAALIKUUMETTA VAAN KAIKILLE!
PANNAAN MYLLY PYÖRIMÄÄN!
TERVEISIN
ALPO

Kokoomuksen kysyjille!

Onko kaupungin johdon suunnittelema jatkuva Pieksämäen kuihduttaminen mielestänne oikea kehityssuunta?




Yllä oleva Pieksämäen Kokoomuksen esittämä kysymys on kovin provosoiva ja voisipa sanoa miltei riitaa haastava. Syksyn poliittisena avauksena sitä voi pitää jopa hivenen yllättävänäkin. Kaupunkimme kunnallispolitiikan venettä varmasti keikuttavat tulevana syksynä ja talvena monet paikallisesti suuret kysymykset. Siksi orastavan eripuran nostattaminen potenssiin hieman arveluttaa. Myönnettävähän on, että latteuksien latominen ei kiinnosta ketään mutta yritetään nyt pysyä hyvän maun rajoissa.

Yllä olevan johdantokiemurtelun jälkeen yritän päästä asiaan. Kysymys itsessään on hyvin epäselvä, hivenen vihjaileva mutta kaiken kuitenkin lukijan vastuulle jättävä – kuten täällä Savossa kuulemma on tapana. Kuihduttamisen konkretisoiminen olisi ollut enemmän kuin paikallaan. Rohkenen kuitenkin arvata, että tällä hetkellä suurimpana murikkana kengässä pyörii Nikkarilan metsäoppilaitoksen kohtalo. Asiahan sai harvinaisen yllätyskäänteen viime kaupunginhallituksen kokouksessa, kun luottamusmiehet selättivät kaupunginjohtajan päätösesityksen yksimielisesti, raflaavasti sanottuna 100 – 0. Taistelu saattaa kuitenkin olla hieman jälkijättöistä. Strateginen virhehän oli päätös, jolla opetus ja seinät erotettiin toisistaan. Sen päätöksen arkkitehteja kannattaisi ”sinutella” pari kertaa.

Valtakunnallinen muotihokema on parin vuoden ajan ollut, että opetuksessa pitäisi seinien sijasta satsata opetuksen sisältöön. Vähäkään kokenut kunnallispoliitikko tietää, että investointipuolelta eurot eivät kirveelläkään siirry käyttötalouspuolelle. Kun tätä hokemaa on viljelty meidänkin kaupungissamme kyllästymiseen asti, niin heitin tässä taannoin valtuustossa koepallon, jossa investoinneista säästyvä summa olisi siirtynyt käyttötalouden paikkaamiseen. Korkealta tullut vastaus valisti, etteikö kysyjä tiedä, ettei investointisäästöillä voi paikata käyttötaloutta. Fraasit seinien säästöistä opetukseen ovat vain sanahelinää. Seinien korjaamiseenkin voi saada 50% valtion rahoitusta normaalin valtionosuuden päälle mutta käyttötalouteen lisän saaminen on tulevassa taloustilanteessa aivan toivotonta.

Kuihtuminen ennen kukkimista!

Ennen kaikki oli paremmin. Niinhän sitä sanotaan ja totta ainakin toinen puoli. Ennen ei juhlittu pelkkiä paperilla olevia visioita ja lennokkaita suunnitelmia. Ensimmäiset juhlat pidettiin vasta harjakaisissa, kun esimerkiksi rakentamisessa oli päästy voiton puolelle. Nyt juhlia ja julkistamisia järjestetään asioiden ollessa ensimmäisillä sirkkalehdillä. Kuinka paljon palstatilaa onkaan uhrattu Ideaprkille tai Sivistysmaakuntahankkeelle, jonka mukaan koulujen piti Pieksämäellä tänä syksynä alkaa vasta syyskuulla ja jatkua vielä Juhannukseen tulevana kesänä ja kaiken huipuksi vielä venäjä toisena kotimaisena kielenä. Raflaavia peruutusjuttuja ei ole näkynyt mutta jonnekin ne vaan ovat kuihtuneet ennen kukintaa. Olisikohan tuo Kokoomus haikaillut näiden kuihtumisen perään? Tuskinpa. Seuraava kuihduttamisvääntö käydään kyläkouluista. Siinä on mukana varmaan kysymyksen heittänyt Kokoomuskin.