Linjasta ja linjattomuudesta

Kuuntelen paljon radiota. Sieltä tulee mielenkiintoisia ohjelmia. Tietomäärä kuunnellessa kasvaa ja monipuolistuu. Muutama päivä takaperin höristin korviani. Etelä-Savon Ylen kanavalla käsiteltiin Pieksämäen Demarit ry:n erottamista kunnallisjärjestöstä. Haastateltavana oli Heikki Martikainen. Millään tavalla yksilöimättä hän kertoi linjojen ja näkemysten olevan niin kaukana toisistaan, että kompromissi ei ole mahdollinen. Jäin pohtimaan, että mitähän mies mahtoi tarkoittaa. Kaikille tasapuoliset yhteiskunnalliset peruspalvelut ovat hyvivointiyhteiskuntamme kivijalka. Se on mielestäni tänä päivänä keskeisin sosialidemokratian arvopohjista. Siitä Pieksämäen Demarit ry ei ole lipsunut kertaakaan. Taisto perusturvan kokonaisulkoistuksesta on oivin esimerkki asiasta. Olimme puolueen linjalla ja taistelimme menestyksellisesti sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ulkoistusta vastaan. Osa SDP:stä äänesti ulkoistuksen puolesta, vaikka piirihallituskin oli yksiselitteisesti ohjeistanut äänestämään ulkoistusta vastaan. Samoin puoluetoimistosta puoluesihteeri Paananen lähetti sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että tällainen ulkoistus ei ole puolueen linjan mukainen. Linjaero oli todella selvä niinkuin Martikainen kertoo. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä ryhmien linjauksista. Toinen linjakysymys, mistä Pieksämäen Demarit ry on ollut jatkuvasti huolissaan on kaupunginjohtaja Turusen toimikaudella tapahtunut kaupunkimme nopea ja kovahko velkaantuminen. Olen ryhmämme pj:na kiinnittänyt asiaan valtuustossa huomioita vuosittain niin talousarviokäsittelyssä kuin tilinpäätöskeskustelussakin. Toisen puolen avainhenkilöiden Erkki Huupposen ja Sakari Ojalan en ole viimeiseen kahdeksaan vuoteen kuullut valtuustossa pitävän yhtään linjapuhetta kaupungin talouden suunnasta tai mistään muustakaan avainkysymyksestä. Linjasta ei voi silloin puhua kovin suuren rintaääneen. Pieksämäen Demarit ry on julkisissa kirjoituksissa niin ryhmänä kuin yksilöinä puolustanut voimakkaasti päätöksenteon avoimuutta, tasavertaisia julkisia palveluita ja ihmisten kohtaamista ihmisinä eikä pelkkinä kylminä numeroina. Arvojen julkinen käsittely näyttää sekin olevan aika harvojen käsissä. Päätöksenteon moraali on yksi linjauksen kulmakivistä. Pieksämäen Demarit ry ei ole valmis minkäänlaiseen suhmurointiin eikä valtuuksien ylityksiin. Epäselvyyksiä ei voi lakaista maton alle vaan jossakin vaiheessa pöytä on saatava puhtaaksi. Tätähän edellyttää valtuuston päätöskin. Lukeminenkin lisää tiedon määrää. Luin tuossa SDP:n sääntöjä. Siellä kerrottiin, että puolueosasto otetaan kunnallisjärjestön jäseneksi hakemuksesta. Pieksämäen Demarit ry ei ole koskaan hakenut kunnallisjärjestön jäsenyyttä eikä sitä niin muodoin ole sinne hyväksyttykään. Siksi meidän teatraalinen erottaminen kunnallisjärjestöstä oli aivan turha toimenpide. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että puolueesta nimeltä SDP meitä ei ole erotettu. Jatkamme omana valtuustoryhmänä nimellä Pieksämäen Demarit ry ja tavoitteemme on edelleen tavallisen ihmisen asian ajaminen yhteiskuntamme kivijalkapalveluja puolustaen.

Selvitys Hiekanpään sotkuista kaupunginhallituksessa

Tulokseksi tuli pelkkää sanahelinää. Virkamiesten mihinkään puuttumaton esitys voitti ääni 6 – 5. Tarkempaan syyniin asian olisivat halunneet Klen, Ockenström, Salo, Tenhunen ja Viljakainen. Hävinnyt esitys olisi halunnut selvitystä seuraavista: 1. Hiekanpään koulusuunnittelun konsulttisopimus Hallintosäännön mukaan ainoastaan kaupunginhallituksella on toimivalta hyväksyä mm. talonrakentamiseen kuuluvat suunnittelusopimukset. Kaupunginjohtajalla tai hallintojohtajalla ei ole tällaista hyväksymisvaltaa. Tarkastuslautakunnan on syytä selvityttää ulkopuolisilla hallinto-oikeuden asiantuntijoilla, onko mahdollista, että kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja ovat ylittäneet toimivaltuutensa hyväksymällä suunnittelusopimuksen Lunden Architecture Oy:n kanssa tuomatta sopimusta kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Sopimusta ei ole myöskään tuotu tiedoksi kaupunginhallitukselle ennen kuin sopimus tuotiin pöytäkirjan liitteeksi 26.1.2017 kaupunginhallituksen jäsenen Alpo Salon toimittamana ja vaatimuksesta. Tarkastuslautakunnan on syytä myös selvityttää, vastaako konsultin kanssa tehty sopimus kaupunginhallituksessa 23.9.2014 hyväksyttyä konsultin tarjousta. ”Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintalain mukaan hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Hankintamenettelyn sääntelyssä sopimuksen syntymisellä on merkitystä käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen kannalta.” (hankinnat.fi). 2. Yläkoulun lisäosan suunnittelun laajentuminen 6500 bruttoneliömetrin rakennukseksi Kaupunginhallituksen käsittelyyn ei ole missään vaiheessa tuotu käsiteltäväksi yläkoulun suunnittelun laajentamista. Esitys suunnittelun laajentamisesta olisi tullut viedä valtuustolle ja vasta valtuuston hyväksymisen jälkeen hallitus olisi voinut tehdä uuden suunnittelusopimuksen, joka olisi pitänyt myös kilpailuttaa. Tarkastuslautakunnan on syytä selvittää, ketkä ja milloin sopivat arkkitehdin kanssa laajennetusta suunnittelusta. 3. Rakennusurakan kilpailuttaminen ja valtuuston päätöksenteko kaupunginhallitukselle ei ole tuotu päätettäväksi kouluhankkeen urakkakilpailutusta, vaikka hankkeen laajuus on ollut selvästi suurempi, mitä valtuuston hyväksymä investointibudjetti olisi edellyttänyt. Urakkakilpailutus julkaistiin Hilmassa 11.12.2015, eli ennen kuin valtuusto oli käsitellyt hanketta. Se tapahtui vasta 15.12.2015. Näin ollen kilpailutus ei perustunut valtuuston päätökseen vaan viranhaltijoiden toimenpiteisiin. Valtuuston 15.12.2015 tekemä päätös ei ota kantaa rakennuksen kokoon vaan päätöksessä todetaan, että kaupunki rakennuttaa Hiekanpään alueelle uutta opetustilaa ensivaiheessa yläkoulun tarpeisiin. 4. Hiekkishankkeiden rahankäyttö Hiekanpään alueen suunnitteluhankkeiden osalta ei ole selvitetty viranhaltijoiden toimintaa ja rahankäyttöä valtuuston edellyttämällä tarkkuudella. Hankkeiden toimintaa ja rahojen käyttöä olisi syytä tutkia myös alle 3000 euron laskujen osalta 5. Lunden Architecturen laskutus ja laskujen hyväksymismenettely Lunden Architecturelta Pieksämäen kaupungille tulleet 30 laskua sisältävät merkittävän määrän tuntiveloituksella tehtyä työtä, joka on kohdistunut neliöhinnalla tehtävään koulurakennuksen suunnitteluun ja toisaalta erilaisiin suunnitteluprojekteihin Naarajärvellä, Jäppilässä ja Virtasalmella. Näiden laskutusten tilaajien ja hyväksyjien valtuuksia on tarkastuslautakunnassa syytä tutkia aiemmin tehtyä tarkemmin. Kuutta kaupunginhallituksen jäsentä ei nähtävästi kiinnosta tietää, mitä todella on tapahtunut. Lyökö enemmistö mahdollisesti laimin laillisuudenvalvontaa ohittaessaan asian ylimalkaisesti?

Tapaus Lundén osa 3 Loppunäytös - näin minä asian näen

Tiedon valo on laskeutunut kaupungintalon ylle. Sielläkin on huomattu, että 17.1.2017 kaupunginhallituksessa ruhjomalla murjottu päätös Lundénin palauttamisesta yläkouluhankkeen suunnittelun veturiksi on valtuuston päätösten vastainen ja täysin laiton. Voidaan liioittelematta sanoa, että pieni joukko kaupunginjohtajan ”opastamana” kaappasi hetkellisesti valtuuston vallan. Menettelyn seurauksena kaupungintalolle on saamani tiedon mukaan tullut poikkeuksellisen suuri itseoikaisupyyntöjen tulva. Toivonkin, että tänään 31.1.2017 olevassa kaupunginvaltuuston kokouksessa kerrotaan kuinka moni henkilö on vaatinut itseoikaisua kyseiseen menettelyyn. ”Vallankaappaus” kesti vain ohimenevän hetken mutta Lundénin toimiston työntäminen suunnittelijaksi ei suinkaan päättynyt. Kaupunginhallitus marssitettiin pikavauhtia ylimääräiseen kaupunginhallituksen kokoukseen, jossa ainoana asiana oli tietenkin Lundénin jatkosopimus. Taas äänestettiin ja 6 – 5 äänin hallitus esittää valtuustolle Lundénin jatkoa. Kaupunginhallituksen kokouksessa tuli kuitenkin mielenkiintoista lisävalaistusta. Liitteeksi tuli mm rakennuttajaksi valitun Sweco Oy:n laatima aikataulutus koulun rakennushankkeesta. Sen mukaan arkkitehtisuunnittelun kilpailutus avoimelta pöydältä ei vaarannakaan aikataulua vaan koulu valmistuu elokuulle 2019. Näyttääkin siltä, että kinassa onkin kysymys siitä, että osa haluaa Lundénin ja osa haluaa avoimesti ja läpinäkyvästi valmistellun koulun. Liiteaineistosta löytyy myös hyvin väljästi muotoiltu sopimus Lundénin ja kaupungin välillä. Sopimiksen tarkistuksiin ja täydennyksiin valaistusta ei kuitenkaan vielä näy. Olen saanut harvinaisen paljon viestejä niin kuntalaisilta kuin muilta valtuutetuiltakin yli puoluerajojen. Niiden yhteisessä sanomassa on kaksi kärkeä. Ensinnäkin ihmetellään sitä, miten on mahdollista, että suunnitteluun on käytetty jo lähes miljoona euroa ja toinen toistuva kysymys koskee asiaa, johon erityisilintarkastuskaan ei kyennyt tai halunnut vastata. Halutaan tietenkin tietää, kuka tai ketkä nämä tilaukset/toimeksiannot ovat junailleet. Uskon lapsenomaisesti, että tämäkin kasa pengotaan niin pohjaa myöten, että asia valkenee kaikille. Yhtä kaikki. Tänään tiistaina 31. päivänä tammikuuta armon vuonna 2017 asiassa tulee ainakin välipäätös, toivottavasti se on tältä osin myös loppunäytös. Silloin ratkaistaan, näin kunnallisvaalien painaessa päälle, yksi kunnalliselämäämme hiertänyt asia. Silloin selviää, ketkä kuuluvat ”Lundénin puolueeseen” ja ketkä kannattavat avointa ja läpinäkyvää valmistelua ja suunnittelua. Koulustahan ei ole kysymys. Sehän tulee Hiekanpäähän valtuuston päätöksen mukaisesti. Kyse on siis aivan muusta. Siitä jokainen voi hahmottaa mielessään oman tulkintansa. Luvassa on siis ilmaista ”teatteria”. Tulkaa kaikki paikan päälle Kanttilaan seuraamaan valtuuston kokousta. Avaahan tilaisuus mielenkiintoisen ikkunan seurata oman valtuutetun toimintaa kiperässä paikassa. Tervetuloa. Tapaamisiin!

Tapaus Lundén osa 2 - miten minä sen näen

Joulukuussa 2016 näytti kaikki Pieksämäen politiikassa seesteiseltä. Oli sulassa sovussa päätetty kouluverkkoselvityksen jälkeen sijoittaa yläkoulu Hiekanpäähän. Valtuustossa oli myös päätetty aloittaa suunnittelijan valinta avoimella kilpailutuksella. Hallitus oli nimittänyt keskuudestaan Rakennustoimikunnan, joka intoa puhuen tarttui haastavaan tehtävään asiantuntijanaan tekninen johtaja Tapani Mähönen. Päällä olleista hallintovalituksista ja täytäntöönpanokieltovaatimuksista huolimatta toimikunta pääsi asiassa eteenpäin ja päivitetty kouluverkkoselvitys valmistui joulukuuksi ja sen perustella hankkeen kokoa pienennettiin noin 10%. Rakennuttaja on isossa projektissa toimija, joka pitää kaikkia naruja käsissään eli vastaa aikataulutuksista, kilpailutuksista ja kaikesta toiminnan yhteen nivomiseen liittyvästä. Rakennuttajaksi valikoitui kuopiolainen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, jolla on laaja kokemus isojen projektien läpiviennistä. Rakennuttaja tarttuikin työhön viivyttelemättä ja lupasi aikataulutuksen niin kilpailutuksista kuin rakentamisesta valmistuvan nyt tammikuussa 2017. Suusanallisesti ennakkotietona rakennuttaja kertoi aikataulun, että koulu on valmiina elokuussa 2019 olevan haastava mutta mahdollinen, ellei kukaan ryhdy heittämään kapuloita rattaisiiin. Siis kaikki hyvin. Ei kun töihin. Mutta mitä sitten tapahtui!? Jatko on taas kuin pahaa unta. Kaupunginhallituksen listalle 17.1.2017 ilmestyi pykälä, jossa oli tarkoitus käyttää otto-oikeutta Rakennustoimikunnan yksimieliseen päätökseen yläkoulun suunnittelun kilpailutuksesta. Rakennustoimikunta ei kuitenkaan painostuksen edessä taipunut ja muotoseikasta johtuen kaupunginjohtaja ei pystynytkään käyttämään otto-oikeutta. Niinpä kaupunginjohtaja päätyi varasuunnitelmaansa ja esitti koko Rakennustoimikunnan erottamista ja seuraavassa pykälässä suunnittelutoiminnan jatkamista Lundénin toimiston kanssa. Nämä uusina pykälinä, joita ei etukäteen ollut hallituksen esityslistalla. Siis mitä oikein tapahtui? Tapahtui se, mitä kaikkein vähiten toivottiin. Kiistelty Lundénin toimisto tuotiin takaisin suunnittelukuvioihin hallituksen äänestyspäätöksellä Valtuuston yksiselitteisen päätöksen vastaisesti. Pelätty jarrukapula on siis heitetty, koska erityistilintarkastuksen alaisen suunnittelijan jatkopesti aiheuttanee itseoikaisupyyntöjä kaupunginhallitukselle ja ensimmäinen viivästyskierros on nähnyt päivänvalon. Pahimmassa lykyssä asiaa puidaan hallinto-oikeudessa ja silloin aikaa palaakin. Surullista ja harmillista. Jokainen pohtikoon omassa mielessään, miksi meille pakkomielteisesti tarjotaan Lundénin toimistoa. Onko asiassa jotain, mitä meille ei mahdollisesti ole kerrottu? Tarjottu Lundénin toimiston jatkopesti maksaisi aiempien lisäksi 328.650,00€ +alv arkkitehti- ja pääsuunnittelutöistä. Lisäksi Lundénin toimisto velkoo kaupungilta jo 15.6.2016 erääntynyttä 88.990,30 +alv euron summaa. Palavereista pitäisi maksaa vielä erikseen 680€ + alv henkilöltä ja tuntitöistä pääsuunnittelijalle 105€+alv tunnilta ja muille kympin vähemmän. Maksettavaa siis riittää. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kangasniemi rakennutti suunnilleen saman kokoisen yhtenäiskoulukompleksin. Heillä oli kuulemma erittäin kokenut arkkitehti, joka veloitti suunnittelusta 185.000 euroa. Tarjous ei kuulemma ollut edes halvin.

Tapaus Lundén - näin minä asian näen

Tapaus Lundén - näin minä asian näen Kaupunginhallitus on käsitellyt arkkitehtitoimisto Lundenin kanssa tehtyä suunnittelusopimusta tähän mennessä tasan yhden kerran. Tuo tapahtui 23.9.2014. Pykälä on numeromerkinnältään 154. Yläkoulusuunnittelun osalta kaupunki tilaa tässä pykälässä yläkoulun lisäosan suunnittelun neliöhinnaltaan 75€/m2.Tuon 2500 neliön suunnittelu olisi maksanut tämän mukaan 187500€. Puolet yläkoulun oppilaistahan oli sovittu sijoitettavaksi Kirkkopalvelujen tiloihin ns B-rakennukseen. Kaikki oli vielä hyvin mutta hetkeä myöhemmin mopo karkasi käsistä. Lundenin toimisto on asiamiehen välityksellä lähestynyt kaupunkia kirjeellä 29.11.2016. Se on karhukirje mutta siitä ilmenee mielenkiintoisesti, että tilaaja onkin suunnittelutyön alkaessa jo huhtikuussa 2015 päättänyt tilata kokonaisen 6500 brm2 yläkoulun suunnittelun. Asia ei siis ole koskaan tullut päättävien elinten esityslistoille. Tilauksen tehneen henkilön nimi ei kirjeissä ilmene ja sen kysyminen näyttää olleen ylivoimainen tehtävä erityistilintarkastuksen suorittajillekin. Rakennuksen koon kasvaessa näyttävät neliöhintavaateetkin kasvaneen. Lundenin asianajotoimiston ilmoituksen mukaan hinta on korotettu alkuperäisestä 75€:sta 95,44€:oon /brm2. Rahassa pelkkä korotus merkitsi 132860,00€. Mielenkiintoinen kohta kirjeessä kuuluu seuraavasti: ”Mikäli kiinteistöpäällikkö Raitio on asiasta neuvotellessaan ja sopiessaan ylittänyt kelpoisuutensa, ei tämä ole tullut Konsultin tietoon eikä kelpoisuuden mahdollinen puutteellisuus ole Konsultin riskillä.”. Kummallista on, että erityistilintarkastuksen suorittajat eivät vaivautuneet kysymään Lundenilta tästä asiasta mitään tai ei se ainakaan heidän raportistaan ilmene. Erityistilintarkastuksen raportin mukaan Lunden Architecture Oy:lle on maksettu yhteensä 660.261,09€. Asianajotoimiston kirjeen mukaan vielä laskuttamattoman suunnittelutyön osuus yläkoulun osalta olisi 272.000,00€. Erityistilintarkastus on linjansa mukaisesti hienovaraisen kohtelias. Siellä kerrotaan, että olisi ollut syytä tehdä hallituksessa päätöksiä. Täytyy muistaa, että hallitus käsittelee asioita ja tekee päätöksiä vain valmistelun pohjalta. Jos sinne ei tuoda asioita ei niitä voi käsitelläkään. Ei tuotu. Yläkoulun Rakennustoimikunta päätti yksimielisesti viime tiistaina kilpailuttaa yläkoulun suunnittelun puhtaalta pöydältä mutta johtavat virkamiehet haluavat näköjään pyyhkiä rakennustoimikunnalla pöytää, koska ensi viikon kaupunginhallituksen listalle näyttää ilmestyneen pykälä, jonka mukaan hallitus kumoaisi rakennustoimikunnan päätöksen ja tekisi Lundenin toimiston kanssa muutetun/täydennetyn suunnittelusopimuksen. Mielenkiintoiseksi asian tekee summa, joka mainitaan pykälän johdantotekstissä. Suunnitteluun kerrotaan palaneen tähän mennessä noin 800.000,00€ . Melkein koko summa puhtailla virkamiespäätöksillä. Hallintosäännöstä vain ei taida sellaisia valtuuksia löytyä. Väistämättä herää kysymys, mitä muuta yläkoulun lisäksi Lundenilla on suunnittelutettu, onko ne kilpailutettu asianmukaisesti, onko niistä tehty asianmukaiset päätökset, kuka ne tilasi. Olisihan tämä Lundenin kanssa sopimuksen päivittäminen kätevä tapa siivota kaikki epäselvyydet pois päiväjärjestyksestä. Oman mielenkiintonsa soppaan tuo kesken oleva erityistilintarkastusprosessi. Sen keskiössähän on nimenomaan mm yläkoulun suunnitteluprosessiin liittyvä päätöksenteko. Valtuustohan ei ole tältä osin myöntänyt vieläkään tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2015. Valtuuston kokouksissa virkamiehet ovat näiden asioiden käsittelyssä ponnekkaasti ilmoittaneet esteellisyytensä. Nyt kuitenkin johtava virkamies esittää hallitukselle, että jatketaan pokkana prosessia, josta em tili- ja vastuuvapaus on hyväksymättä. Jääviys näyttää olevan kuin veteen piirretty viiva.

Pieksämäen suunta?

Pieksämäen suunta? Kaupunginhallitus on maanantaina (18.1.) sorvaamassa esitystä Pieksämäen lausunnoksi itsehallinto-/sotealue-asiassa. Ei ole siis kyse päätöksestä vaan kysytystä mielipiteestä. Päätökset tehdään valtakunnallisesti. Kaupunginjohtaja esittää mielipiteeksemme suuntautumista Pohjois-Savoon. Hänen näkemykseensä en halua tässä vaiheessa ottaa ehdotonta kantaa mutta mielestäni esitys perustuu tosi suppeaan ja yksipuoliseen valmisteluun. Perusteellisen pohdinnan olisi pitänyt nostaa esiin ainakin seuraavia asioita: - minkä signaalin asia antaa Etelä-Savolle, jos joudumme sinne kuitenkin maan hallituksen päätöksen mukaisesti kuulumaan - meillä on menossa neuvonpito, jonka mukaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiri tulee Pieksämäelle toimimaan lopetetun oman erikoissairaanhoidon jälkeen. Tuskin tämä parantaa ilmapiiriä siinä asiassa. Saatta hiipua into tulla tekemään toimintoja Pieksämäelle kahdeksi vuodeksi. - meidän toisen asteen koulutuksemme järjestää Etelä-Savon koulutus Oy, josta leijonan osan omistaa Mikkelin kaupunki. Onko Mikkelin kaupungilla pitkässä juoksussa suurtakaan intressiä rahoittaa Pohjois-Savon alueella koulutusta. Toisen asteen koulutusta on myös väläytelty pitkässä juoksussa siirrettäväksi itsehallintoalueiden alle. - kaupunginjohtaja Turunen väläytti Ylen hastattelussa, että perusturvan irrotessa kunnista ja valtaosan rahoituksesta siirtyessä itsehallintoalueille myös Pieksämäkeä odottaa mahdollinen kuntaliitos. Jos hylkäämme Etelä-Savon myös kaupunginjohtajan väläyttelemä kuntaliitos olisi tehtävä ilmeisesti Varkauden suuntaan - vasta muutettu äänestysaluejako valtakunnallisissa vaaleissa menisi uusiksi ? - painoarvomme Etelä-Savon itsehallintoalueella olisi n 13% eli noin 10 valtuutettua itsehallintoalueen valtuustoon. Pohjois-Savon päätöksenteossa painoarvomme olisi noin 7 %, millä vaalimatematiikan seurauksena ehkä 3 paikkaa valtuustoon (ehkä 2 keskustasta ja 1 sdp:stä) - pelastuslaitokset ovat olleet kovassa turbulenssissa. Hylkäämmekö Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja siirrymmekö Pohjois-Savon organisaatioon? - osuuskaupat ovat perinteisesti olleet maakunnallisia organisaatioita. Mitä siellä tapahtuu. Vaikuttaako se vääntöön kauppakeskuksesta? - erikoissairaanhoito on todella pieni osuus ratkaisussa. ”Kovin” erikoissairaanhoitomme hoidetaan varmasti jatkossakin Kuopiossa olkoon sitten aluesuuntamme mikä hyvänsä. Sen asian painoarvoa olisi ehkä ollut syytä punnita tarkemmin. - itsehallintoalueiden rahoitusmallit ovat valtakunnallisesti ratkaisematta mutta terveiset isolta kirkolta ovat kuiskineet, että rahoitukseen olisi tulossa tasausjärjestelmä, jolla turvattaisiin samankokoiset maksuosuudet asukasta kohden riippumatta alueen koosta. Siksi taloudellisista vaikutuksista tulisi tehdä perusteellisempi analyyttinen tarkastelu. Valtuusto on viikon päästä temppelin harjalla. Suosittelen monipuolista pohdiskelua ennen ovien paukuttelua kovin raflaavasti.

Vain 140 miljoonan euron tähden

Vain 140 miljoonan euron tähden! Vuosi on 2002. Pieksämäki on siivonnut talouttaan. On tehty kipeitä ratkaisuja. On myyty mm oma kruununjalokivi – on luovuttu omasta energialaitoksesta. Samassa rytäkässä on siivottu kaupunginjohtajakin sivuraiteille. Päivä näyttää paistavan miltei velattomalle kaupungille, jota uusi luotsi käy ennakkoluulottomasti ohjaamaan uusille urille, kohti menestyksen tähtitaivasta. Velkaa on tilinpäätöksessä vaivaiset 525€ asukasta kohden, siitäkin puolet yrityksille välitettyä lainaa. Kaupungin omaa velkaa on siis reilu 200€ asukasta kohti. Luottamusmiehet ja –naiset vakuuttelevat, että kaupunkia ei enää koskaan pidä laskea samanlaiseen velkakierteeseen. Tapahtumista on kulunut 13 vuotta ja on aika kääntää uusi lehti ja katsoa mihin on tultu. xxx Historian muistaen rakkaan kaupunkimme tämän päivän talousluvut vaikuttavat hivenen hämmentäviltä. Velkaa on ydinkaupungilla 71,4 miljoonaa euroa ja kun kaikki kaupungin yhtiöt ja muut vastaavat otetaan lukuun niin velka ponnahtaa yli 103 miljoonan euron. Jaetaanpa luku hupenevalla asukasmäärällämme. Jokaiselle vastasyntyneestä haudanpartaalla horjuvaan velkaa on laskennallisesti 5449,73€. Nelihenkisen perusperheen laskennallinen osuus kaupunkimme vastuista on siis noin 22000€. xxx Kunnallinen velka on siinä mielessä ovelaa, että sillä ei ole muuta vakuutta kuin kunnan verotusoikeus asukkaisiinsa. Kunnallista velkaa tehdään siis tavallaan veronmaksajien avoimeen piikkiin. Oman vihjeensä piikin venymisestä antaa kaupunkimme ensi vuoden veroprosentiksi ehdotettu 22,50. Sillä hätyytellään koko maan kovimman verottajan paalupaikkaa. Virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tulee ja menee mutta velat eivät heidän mukaansa häviä, vaikka iltarukouksissa niin toivoisikin. xxx Kaupunkimme velka on miltei poikkeuksetta ns investointivelkaa eli on rakennettu vähän sitä sun tätä. Tuottaviksikin mainostetut investoinnit ovat osoittautuneet flopeiksi. Paljon keskusteltu pesula ei tuonut luvattuja työpaikkoja. Sadan sijasta väkimäärä on todella vaatimaton, sopinee melkein yhden käden sormiin. Pakko on taloudelliseksi pettymykseksi lukea myös veturitallit. Se ”markkinoitiin” luottamushenkilöille lupauksella, että sijoitetulle pääomalle saadaan 4,7% tuotto. Pitkä on matka ja kivinen on tie lupausten lunastamiseen, kun aika vain kuluu ja kuluu eikä kauppakeskustakaan näy. Ettei vaan pakitettaisi nakkikioskimeininkiin. Investointiveloissa on se ikävä puoli, että ne tulevat poistoina aina eteen. Kaupunkimme poistot ovat tällä hetkellä 6,3 mijoonaa euroa ja ensi vuonna edelleen nousussa. Sen verran pitäisi tilinpäätöksessä olla ns hyvää ennen poistoja, että päästäisiin edes nollatulokseen. Lyhentääkin velkaa pitäisi. Kun nollatuloksenkin saavuttaminen tekee tiukkaa niin ei sieltä monta miljoonaa kerralla lyhennyksiin löydy. Yhden miljoonan lyhennysvauhdilla nykyisen velan maksu veisi reilut sata vuotta, jotain jäisi siis isältä pojallekin. xxx Miltä tulevaisuus sitten näyttää. Investointi-into ei näytä hiipuvan. Rahoitusmallista riippumatta Hiekanpään investointiesitykset tuleville vuosille ovat yli 30 miljoonaa ja kauppakeskukseen liittyvän sillan rakentamiseen perustuva teknisen puolen 6 miljoonan varaus. Kaupunkikonsernin velka nousisi lähelle 140 miljoonaa euroa (7368,42€/asukas). Kun perusturva erkanee kaupungista vuonna 2019 jää kaupungin talousarvioksi noin 60 milj. euroa. Ns velkaantumisprosentti olisi tuolloin pöyristyttävät lähes 250%. Lukema lähentelisi Kreikan lukuja, mistä taloustieteilijät pitivät mahdottomana selviytyä. Edellämainittu kunnassa jäljellä oleva 60 miljoonan budjettisumma on sidottu pääosin päivähoidon, koulutoimen ja teknisen toimen käyttötalouteen, joten tiukassa on siitä repiä ensinnäkin noin 10 miljoonan poistot ja vielä lyhennyksetkin.